Oulu
Tekesin yksikön vahvistamista Oulussa selvitetään kauppa- ja teollisuusministeriössä. Teknologiajohtaja Eero Silvennoisen mukaan asiasta pitäisi tulla selvyys vuoden loppuun mennessä. Yksikköä voitaisiin vahvistaa tai sitten siitä voisi tulla erillinen yksikkö.
"Me emme ole välttämättä ajamassa erillistä yksikköä. Teknologiayksikköä voidaan vahvistaa TE-keskuksen sisälläkin", Silvennoinen sanoo.
Hän oli perjantaina Oulussa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen avoimien ovien päivässä.
Silvennoisen mukaan yhteistyö Tekesin TE-keskusten kanssa on sekin hyvä ratkaisu. Hänen mukaansa valtakunnallinen päätöksenteko halutaan joka tapauksessa säilyttää keskitettynä eli Helsingissä.
"Kun päätöksenteko tehdään yhdestä paikasta, ei olisi välttämättä etua Pohjois-Suomelle, että täällä olisi erikseen Tekes ja teknologiayksikkö. Pääasia, että täällä olisi tarpeeksi asiantuntijoita", sanoo puolestaan Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikön päällikön Asko Pietarilan mukaan se olisi hyvä asia, jos Pohjois-Pohjanmaalla voimavaroja olisi niin paljon, että Tekesin valtakunnallisia ohjelmien vetovastuu voisi olla myös Oulussa.
Tekesin rahoituksen määrä Pohjois-Pohjanmaalla oli tammi-elokuussa yhteensä 26,2 miljoonaa euroa. Rahoitus pysynyt tänä vuonna suunnilleen ennallaan viime vuotiseen verrattuna, vaikka it-alalla onkin tapahtunut kunnon notkahdus.
Monipuolisuus
tarpeen
TE-keskus tavoittelee Pohjois-Pohjanmaalle nykyistä monipuolisempaa elinkeinorakennetta.
Monipuolisuus on ollut TE-keskus ohjenuora aiemminkin, mutta asiat ja ajat ovat myös muuttuneet. "Kuusi vuotta sitten ei esimerkiksi rahoitettu ohjelmapalveluyrityksiä, ja nyt rahoitetaan", Helaakoski sanoo.
"Kaikissa kunnissa ei ole yrityksiä, jotka pystyvät panostamaan huipputeknologiaan. Siellä pitää kehittää kunnille ominaista elinkeinotoimintaa ja auttaa perinteisten alojen yrityksiä hyödyntämään teknologiaa", Helaakoski sanoo.
TE-keskus on tukenut vuoden 2002 elokuun loppuun mennessä seutukuntien elinkeinojen ja muun toiminnan kehittämistä yhteensä noin 112 miljoonalla eurolla.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen viidennen toimintavuoden tavoitteina ovat olleet nostaa alueen työllisyysastetta, kasvattaa bkt:tä ja tasapainottaa aluerakennetta.
It-alan alamäki
syönyt työpaikkoja
Pohjois-Pohjanmaan työllisyysaste ja bkt eivät ole nousseet toivotulla tavalla lähinnä it - alan pitkittyneen globaalin taantuman takia. Työpaikkojen menetys on koskettanut eniten elektroniikan mekaniikan valmistusta.
Vaikka asetettuja tavoitteita ei täysin saavuteta, pitää Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan tilannetta melko hyvänä. Tuotantorakenne on vahva ja koulutustaso korkea. Nuorisoa on Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa.
Nuoriso pitäisi kuitenkin saada työllistettyä tällä alueella. Helaakoski vetoaakin työnantajiin, että nuorisolle tarjottaisiin harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja. Se osaltaan kiinnittäisi nuoria Pohjois-Pohjanmaalle.
It-sektorilla on kadonnut 2 000 työpaikkaa viime - ja tämän vuoden aikana. Työttöminä sähköteknisellä alalla on kuitenkin vain vajaat 500 henkilöä. Osa on siirtynyt eri alalle ja osa on mennyt opiskelemaan. Osa sähkötekniselle alalle jossakin vaiheessa siirtyneistä on koulutuksen kautta palannut entiselle alalleen.
Yksi keskeisimpiä Pohjois-Pohjanmaan elinkeinotoiminnan haasteita on aktivoida yritystoimintaa. Helaakoski muistuttaa että alueen yrittäjistä suuri osa on tulossa eläkeikään seuraavan 10 vuoden kuluessa, joten on tärkeä turvata myös nykyisten yritysten jatkaminen sukupolven vaihdosten kautta.
Maatilojen kehittäminen jatkuu vilkkaasti vaikka sitä haittaa maitokiintiöiden puute ja investointitukien loppuminen kesken vuoden. Maatalous on vireää erityisesti Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja tuotantoa jatkavat maanviljelijät laajentavat voimakkaasti. Jatkossa TE-keskus haluaa aktivoida myös maaseudun pienyritystoimintaa.
