Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), joka on saanut valmiiksi esityksensä Tekesin toimintojen alueelliseksi vahvistamiseksi, vakuuttaa, että Oulun yksikkö tulee olemaan selvästi ykkönen uuden mallin 14 alueyksiköstä. "Näistä selvästi tärkein on Oulu."
Pekkarinen torjuu puheet siitä, että Oulun kannalta nyt leivottu ratkaisu jäisi torsoksi. Ratkaisevaa on vastuun siirtyminen tietyistä kansallisista ja kansainvälisistäkin ohjelmista vahvoille alueyksiköille. "Tekesin läsnäoloa, vaikuttavuutta ja toimintoja alueilla vahvistetaan."
Hän myöntää, että Oulun yksikön henkilömäärän kasvu ei ole suuri. "Pitää kuitenkin huomata, että nämä henkilöt eivät itse tee, vaan he jakavat rahaa. Tässä on radikaali ero ja näin yhdenkin henkilön merkitys alueen kannalta voi olla todella suuri."
Sillä mallilla, että Tekes olisi jaettu vain kahtia Helsingin ja Oulun välillä oli Pekkarisen mukaan erittäin jyrkkä vastustus koko valmisteluprosessin aikana.
"Syntyneessä mallissa täysin uutta on se, että eri puolilta maata tunnistetaan seitsemän keskusta, jotka saavat vahvan aseman. Ne eivät ole mitään Tekesin alueyksikköjä perinteisessä mielessä, vaan osa Tekesin toiminnoista siirtyy näihin yksikköihin."
"Niihin siirtyy asteittain valtakunnallinen ja globaalikin ohjelmavastuu niillä teknologia-aloilla, joihin kyseisillä paikkakunnilla on parhaat edellytykset. On selvää, että Ouluun siirtyy ict-maailman piiristä löytyvät ohjelmat."
Samalla Pekkarinen alleviivaa: "Tekesin vahvistaminen alueilla ei saa olla missään tapauksessa ambitiotasoa laskemassa. Kysymys ei ole siitä, että rima olisi eri korkeudella vaikkapa Suomussalmella kuin Espoossa. Ei, riman pitää olla yhtä korkealla."
Pekkarisen mukaan kysymys on siitä, että saadaan toimijat maakunnissa lähemmäksi toisiaan. "Näin todennäköisyys siitä, että jatkossa löytyy hyviä helmiä eri puolilta Suomea kasvaa ilman muuta", Pekkarinen uskoo.
Hallintomalli
viivytti päätöstä
Pekkarisen mukaan Tekesin uutta mallia viivytti hallinnon järjestäminen. "Se puoli takkusi. Ei ollut helppo saada täällä talon sisälläkään esitystä aikaiseksi. Käytiin pitkä sparrausprosessi. Syntynyt malli on minun tekemäni."
Perään hän korostaa, että Tekesin oma organisaatio oli vahvasti mukana valmistelutyössä. Myös Teknologianeuvosto on käsitellyt esitystä useamman kerran. Pohjatyön teki maaherra Eino Siuruainen selvitysraportissaan. "Siuruaisen raportin tilanneanalyysi ja perusnäkemykset siitä, että maakuntien teknologiaperustaa pitää vahvistaa ovat tässä pohjana", Pekkarinen huomauttaa.
Pekkarinen kehuu Tekesin johtoa siitä, että se on oivaltanut sen, että koko Suomen menestyminen edellyttää vahvempaa läsnäoloa maakunnissa ja ettei kaikilla aloilla paras osaamisinfra ole Otaniemessä. "Näiden tunnustaminen on iso asia ja ansaitsee kiitoksen."
Tähän saakka TE-keskuksissa työskentelevät teknologiayksiöiden työntekijät olleet Pekkarisen mukaan eräänlaisia asiamiehiä, jotka ovat kertoneet, mitä Tekes on ja ohjanneet prosessiin, josta voi tulla rahaa sekä käyneet tutustumassa hankkeisiin.
"Jatkossa he eivät ole vain välimiehenä Tekesin ja kentän välillä. Vahvoille yksiköille siirtyy vetovastuu ja päätösvalta ohjelmissa. Hallinnollinen keskus tulee jatkossakin olemaan Tekes Helsingissä eli sitä ei hallinnollisesti pilkota", Pekkarinen selvittää.
Hänen mukaansa on myös erittäin tärkeää, että jatkossa rakennetaan Tekesin yksiköiden sekä TE-keskusten ja muiden alueella toimijoiden kanssa hyvät palveluprosessit. "Asiakkaiden kannalta tämä ei saa merkitä, että luukut pirstoutuvat ja toiminnallisesti eriytyvät."
Nopeasti
eteenpäin
Maanantaina Pekkarisen esitys luovutetaan valtiosihteeri Risto Volasen johtamalle virkamiehistä koostuvalle koordinaatioryhmälle. Ensi keskiviikkona se menee hallituksen hallinnosta vastaavalle ministeriryhmälle, josta uudelle mallille pitää saada poliittinen hyväksyntä. Tämän jälkeen kauppa- ja teollisuusministeri voi ryhtyä valmisitelemaan tarvittavia lakimuutosesityksiä.
Pekkarinen muistuttaa, että hankkeen tausta on hallitusohjelmassa. " Huippukeskusten menestys on välttämätön, muttei riittävä ehto koko Suomen menestykselle. Me satsaamme lisää myös keihäänkärkiin, mutta samalla on huolehdittava siitä, että parhaat innovaatiot ja niiden kehittämistarpeet saadaan kootuksi muualtakin Suomesta."