Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski sanoo suhtautuvansa happamasti suunnitelmaan eriyttää Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin alueelliset toiminnot maakunnallisista TE-keskuksista.
TE-keskusten johtajat olisivat halunneet kehittää yhteistyötä Tekesin alueellisten yksiköiden kanssa, mutta tähän ei suotu mahdollisuuksia.
Määrärahoja ei ole herunut ja TE-keskusten organisaation kehittäminen on jumitettu todella vanhanaikaisesti lainsäädäntöön, Helaakoski muistuttaa.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) viime viikolla luovutettua suunnitelmaa eriyttää Tekes ja TE-keskukset toisistaan Helaakoski sanoo pitävänsä tarkoitushakuisen selvitystyön tuloksena syntyneenä.
Tarjolla ollutta luontevaa vaihtoehtoa ei edes haluttu selvittää, hän perustelee kantaansa.
Tekesin tiistaina julkistamat alkuvuoden rahoitustilastot viestittävät valtakunnallisen teknologiarahoittajan toiminnan tehostamistarpeesta erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla.
Tekesin rahoituspäätöksissä Pohjois-Pohjanmaa on noussut pistesijoilta pronssille Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Mutta TE-keskuksen teknologiyksikön päällikön Asko Pietarilan mukaan huolestuttavaa on se, että Tekesin yritysrahoitus maakunnassa ontuu. Huoltaan Pietarila perustelee myös sillä, että Uudestamaasta puhumattakaan Pirkanmaakin on karannut Tekes-rahoituksen saajana kauas.
Tekes-rahoituksen toivottua hitaampaan kasvuun Pietarila on löytänyt kaksi perussyytä. Rahoitushakemuksia käsittelevien asiantuntijoiden määrä Oulussa on liian pieni. Ongelma on myös se, että Oulun seudun yritysrakenne on yksipuolinen, pelkistetysti maakunnassa on vain tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäviä yrityksiä Tekesin asiakkaiksi.
Asiantuntijoiden määrä ratkaisee
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtajan Leila Helaakosken mielestä olisi ollut paikallaan, että Tekesin toiminnan kehittämismahdollisuuksia olisi selvitetty TE-keskusten yhteydessä.
Harmilliseksi tilanteen hänen mukaansa tekee se, että TE-keskusten johtajat ovat olleet aloitteellisia ja viestineet kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista kauppa- ja teollisuusministeriön suuntaan.
Surutyöhön ei Helaakosken mukaan silti ole aihetta. Vaikka teknologiayksiköt eriytettäisiin TE-keskuksesta, Tekesistä on vakuutettu yhteistyön jatkuvan.
Maakunnan etu on se ainut oikea mittari, jolla asioita on tarkasteltava, hän painottaa.
Maakunnalle on tärkeintä, että hankkeita käsitteleviä asiantuntijoita on riittävästi. Organisaatioilla ei ole merkitystä, näkee myös teknologiayksikön päällikkö Asko Pietarila.
Selvityksessä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ehdotetaan yhteensä 41 uutta asiantuntijaa ja heistä kuutta Ouluun.
Uusien asiantuntijoiden sirottelu seitsemälle paikkakunnalle vesittää Oulussa eläteltyjä toiveita. Parisen vuotta sitten keskusteltiin Tekesin valtakunnallisen yksikön perustamisesta Ouluun noin 40 asiantuntijan vahvuisena suuryksikkönä, Pietarila vertaa.
Asko Pietarilan mukaan Pohjois-Pohjanmaa häviää tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksessa kirkkaasti Pirkanmaalle ja yrityksille suuntautuvassa tuotekehitysrahoituksessa Varsinais-Suomelle.
Vakaasti, vaikkakin Pirkanmaata selvästi vaisummin, Pohjois-Pohjanmaalla on kehittynyt tutkimusrahoitus.