Piilaakso lähestyy tietoyhteiskuntaa markkinakeskeisestä näkökulmasta, jossa kaikki tähtäävät ideoiden muuntamiseen liiketoiminnaksi. Singapore houkuttelee monikansallisia yrityksiä ja osaajia sijoittumaan alueelleen. Suomen malli perustuu hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan yhdistämiseen. Tekesin teettämässä selvityksessä asiantuntijat arvioivat eri kehityssuuntia.
Tekesin julkaisema Globaali tietoyhteiskunta - Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen analysoi kehitystä kolmen tähän asti menestyneimmän mallin avulla. Piilaakson, Singaporen ja Suomen mallien ymmärtäminen antaa aineksia suomalaisen menestyksen rakentamiselle myös tulevaisuudessa.
Selvityksen ovat Tekesille tehneet alan kärkinimet. Julkaisun toimittaja Pekka Himanen on alan kansainvälisesti tunnetuimpia tutkijoita, jonka teokset ovat levinneet 19 kielellä. Manuel Castells, joka on luonut verkostoyhteiskunnan teorian on alan johtavia auktoriteetteja. AnnaLee Saxenian, Wong Poh Kam ja Matti Kalliokoski ovat Piilaakson, Singaporen ja EU:n tietoyhteiskuntakehitysten asiantuntijoita. Julkaisu on kirjoittajien puheenvuoro.
Suomen, Piilaakson ja Singaporen mallien analyysin lisäksi julkaisu sisältää Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle laaditun pohdinnan Suomen käytännön haasteista.
Himanen: Suomen malli menettänyt dynaamisuuttaan
"Suomen malli perustuu hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan yhdistelmään. Sen ydin on innovaatiojärjestelmä, joka edistää innovaatioihin perustuvaa kasvua. Olennaisia välineitä ovat olleet tutkimus- ja kehityspanostuksen kasvattaminen ja osaamiseen ja koulutukseen panostaminen. Hyvinvointiyhteiskunta on synnyttänyt osaajia jatkamaan talouden menestystä, mikä on tehnyt mahdolliseksi jatkaa hyvinvoinnin rahoitusta. Tuloksena on ollut vähemmän sosiaalisesti kärjistyneitä ristiriitoja, jolloin yksilöillä on yhteiskunnassa tasavertaisemmat mahdollisuudet taloudellisesta taustastaan riippumatta", Pekka Himanen arvioi.
"Suomen malli on menettänyt viime aikoina dynaamisuuttaan. Ilman rohkeita uudistuksia hyvinvointi- ja tietoyhteiskunnan yhdistelmä on vaarassa", hän sanoo.
Piilaakson taloudellisella menestyksellä sosiaalinen hinta
Selvityksen mukaan Piilaakso on markkinakeskeisen kehityksen malli, ja valtiolla oli tärkeä rooli sen kehittymisessä, kun sotavoimat toimivat sekä tutkimusrahoittajana että markkinoina. Valtion rooli ei ole vieläkään hävinnyt, mutta ennen kaikkea Piilaakso perustuu nykyisin start up -yrittäjyydelle. Se synnyttää jatkuvasti uusia maailmanlaajuisiksi menestyjiksi nousevia yrityksiä, kuten Intel 1960-luvulla, Apple 70-luvulla, Cisco ja Sun 80-luvulla sekä Ebay ja Google 90-luvulla.
Piilaakson insinööreistä kolmasosa on Intiasta tai Kiinasta ja kaikkiaan noin 40 prosenttia ulkomailta. Piilaakso ymmärtää elävänsä globaaleilla osaajamarkkinoilla. Se on verkostoinut tuotantoaan ja toimintojaan Aasiaan ennen eurooppalaisia kilpailijoita.
Piilaakson kiistaton teknologinen ja taloudellinen menestys on tullut kiistanalaisella sosiaalisella hinnalla. Se tuotti 90-luvun lopulla 60 dollarimiljonääriä päivässä, mutta samalla viidesosa väestöstä on syrjäytetty kokonaan kehityksestä. He elävät köyhyysrajan alapuolella, ilman terveyssuojaa ja käytännössä lukutaidottomina, selvityksen kirjoittajat kertovat.
Singapore houkuttelee monikansallisia yrityksiä ja osaajia
Singaporen malli liittyy laajempaan globaaliin työnjakoon, jossa Aasian rooli on selvässä nousussa. Esimerkiksi vuonna 2010 puolijohteiden kulutuksesta jo noin puolet ja tuotannosta kolmannes on Aasiassa, Japnia lukuun ottamatta. Singapore on ollut Aasiaan siirtyvän tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijä.
Singaporen mallissa valtio pyrkii muun muassa verotuksella houkuttelemaan monikansallisia yrityksiä ja osaajia sijoittumaan alueelleen. Houkuttelussa on sovellettu Economic Development Boardin strategioita. Kehitys on pohjimmiltaan innovaatioille perustuvan kasvun malli, mutta innovaatiot ovat muiden, eivät Singaporen omia. Singaporen kilpailuasema on perustunut korkean teknologian tuotannolle, jossa teknologia on innovoitu muualla, erityisesti Piilaaksossa.
Singaporen tulokset olivat pitkään hyvät. Viime aikoina mallin rajoitukset ovat tulleet selvästi esiin. Kestävä menestys edellyttää panostamista omaan innovatiivisuuteen. Edullisena tuotantoalueena kilpaileminen on tehnyt Singaporesta haavoittuvan vielä halvemmat olosuhteet tarjoaville alueille, kuten Kiinalle ja Intialle. Autoritaarinen valtiokeskeisyys ja kansalaisten kontrollointi sopivat huonosti tietoyhteiskunnan perustaksi innovatiivisuuden synnyttämiseen. Innovaatiot edellyttävät tiedon vapaata liikkumista ja toisinajattelua.
Globaali tietoyhteiskunta - Kehityssuuntia Piilaaksosta Singaporeen Julkaisu on saatavilla Tekesin sivuilla pdf-muodossa. www.tekes.fi/julkaisut/globaali_tietoyhteiskunta.pdf