"Oulun seudulle tarvitaan merkittävästi lisää tuotekehityspanoksia. Muuten sen asema yhtenä maailman johtavana tietoliikenteen ja mobiilitekniikan osaamiskeskittymänä ei säily. Ja ellei tutkimuspanoksia lisätä, ei biotekniikan, ohjelmistotuotannon ja ympäristöteknologian alueille Oulun seudulla ladatut tavoitteet toteudu. Siitä kärsitään koko maassa", näkee Oulun seudun osaamiskeskuksen johtaja Martti Launonen.
Launonen näkee tilanteen korjaantuvan vain sillä, että Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin kansallisia teknologiaohjelmia saadaan lisääntyvästi tukemaan Oulun seudun osaamisperustaa.
Oulun seudun osaamiskeskus
- Tavoitteena nostaa Oulun seutu tieto- ja hyvinvointiteollisuuden kansainväliseksi huippukeskukseksi.
- Se on päätetty saavuttaa kehittämällä seudun yritysympäristöjä sekä tuottamalla yritysten tarpeisiin huippuunsa viritettyä teknologiaosaamista.
- Työ jalkautettu jo kuudella lohkolla toimivalle "foorumille".
- Forumeissa työskentelee yhteensä yli 200 yritystä yhdessä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa.
- Työtapana on ennakoida mihin eri alojen liiketoiminta ja sitä tukevat teknologiat todennäköisimmin kehittyvät, ja rakentaa kärkihankkeita uusien menestystuotteiden kehittämiseksi.
Oulun seudun osaamiskeskus on varautunut tähän täsmentämällä työtavakseen "foorumit". Niissä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutuslaitosten edustajat tekevät johdetusti työtä viime kädessä globaalisti kilpailukykyisen tuotteiden ja palvelujen luomiseksi alueen yrityksille.
Juuri osaamiskeskuksen foorumit ovat alustoja, joista Martti Launonen odottaa konkreettisia tuloksia tutkimuspanoksien tehokkaalle suuntaamiselle.
Hän sanoo asettaneensa tavoitteeksi, että jokaisen osaamiskeskuksen foorumin alueelle päästään rakentamaan Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin hyväksymä kansallinen teknologiaohjelma.
Pisimmällä valmisteluissa ollaan bio-IT -teknologiaohjelman sekä mobiiliohjelmistojen alueelle suunnatun ohjelman työstämisessä.
Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen Teknologiayksikön päällikkö Asko Pietarila kertoo tutustuneensa hankevalmisteluun ja toivoo sen pikaista valmistumista. "Ohjelmahankkeet ovat kiinnostavia ja henkilökohtaisesti pidän niitä hyvin mietittyinä. - Hyviä ne ovat, mutta päätökset tehdään lopullisesti kuitenkin Helsingissä", hän muistuttaa.
Kalevi Virta pioneerina
Ensimmäisen kytkentä Tekesin kansallisiin ohjelmiin saatiin, kun oululaisen konsulttiyrityksen Navicre Oy:n projektipäällikkö Kalevi Virta valittiin ohjelmapäälliköksi Tekesin kansalliseen Hyvinvointi ja terveys iWELL -ohjelmaan.
Vuonna 2000 käynnistyneeseen ja tänä vuonna päättyvään iWELLiin on Kalevi Virran mukaan kanavoitu rahaa yhteensä noin 40 miljoonaa euroa, josta Tekes on panostanut puolet.
Ohjelmassa on mukana kaikkiaan 75 yrityshanketta ja 30 julkisen tutkimuksen hanketta. Suuri osa niistä on Uudeltamaalta, mutta vahvasti mukana on ollut toimijoita myös Oulusta, Kuopiosta ja Tampereelta, Virta kertoo.
Rahat oikeaan koriin
Kansallisissa teknologiaohjelmissa tutkimusrahaa ei korvamerkitä alueellisesti, mutta ohjaavaa vaikutusta niillä on huomattu olevan. Ohjelmia on laadittu erityisesti Uudellamaalla ja samalle seudulle myös Tekesin suuntaamat rahat painottuvat.
Kokemuksesta myös tiedetään, ettei osallistuminen muualla rakennettuihin ohjelmiin aina tuota alueellisesti toivottua lopputulosta. "On pohdittava, ovatko tänne sinänsä kohtuullisesti saadut Tekes-rahat kohdistuneet aivan oikein? Kysymys on herännyt, koska yritykset eivät Oulussa kyenneet juurikaan kehittämään omia tuotteitaan, Martti Launonen kertoo.
Korjausta on kuitenkin luvassa. Martti Launonen sanoo olevansa varma osaamiskeskuksen valtakunnallisiksi teknologiaohjelmiksi tarjoamien hankkeiden suopeasta vastaanotosta: "Oulu on kummallakin alueella Suomessa selkeä veturi".
Oululaisvetoiset teknologiaohjelmat vahvistaisivat myös Tekesin valtakunnallista roolia Oulussa, kuten Pohjois-Suomen kehittämiseksi laajapohjaisesti laaditussa strategiassa on esitetty.
Hyöty valikoituu
Kansalliset teknologiaohjelmat ovat Tekesin tärkeimpiä työkaluja, kun se tehtävänsä mukaisesti tekee työtään suomalaisen teknologiaosaamisen kehittämiseksi. Ohjelmien välityksellä se kanavoi jo puolet vuosittain käytettävissään olevasta tutkimusrahasta.
Ensi vuonna Tekesillä on käytettävissä rahaa 393 miljoonaa euroa ja noin puolet (190 miljoonaa euroa ja 1,1 miljardia vanhaa markkaa) siitä ohjataan kansallisten teknologiaohjelmien kautta yrityksille ja tutkimuslaitoksille, Asko Pietarila kertoo.
Kansalliset teknologiaohjelmat koskettavat nimensä mukaisesti koko maata. Mutta erityisesti niiden on huomattu hyödyttävän niitä alueita, joilla ohjelma rakennetaan ja josta ohjelmapäällikkö valitaan.
Kukin kansallinen teknologiaohjelma muodostaa oman "teemansa", johon sopivia projekteja hyväksytään erikseen rahoitettavaksi. "Tietysti esimerkiksi juuri mobiilipuolen ohjelmaan tulisi runsaasti hakemuksia Oulun seudulta ja juuri näin se hyödyttäisi erityisesti tämän alueen teknologiakehitystä", Pietarila avaa tutkimusrahojen reittejä.
Osaamiskeskuksen kuusi foorumia
- Mobile Forum. Oulun seutu on maailman johtavia tietoliikenteen ja mobiilitekniikan osaamiskeskittymiä. Tietoliikennetekniikan kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää menestymistä alan teknologioiden kiihtyvässä kilpajuoksussa.
- NCEM Forum. Tehtävänä nostaa elektroniikan tuotanto-osaaminen kansainväliselle huipputasolle. Haasteita asettaa halpamaiden koko ajan lisääntyvä kilpailu elektroniikkatuotannosta.
- Wellness Forum. Hyvinvointiteknologiasta halutaan uusi merkittävä toimiala. Jo mainetta niittäneelle sykemittaukselle halutaan jatkoa mobiiliratkaisujen avulla.
- Software Forum. Oulu on Suomen toiseksi suurin ohjelmistoteollisuuden keskittymä. Uuden nousun avaimeksi tiedetään omat ohjelmistotuotteet, joilla yritykset voivat moninkertaistaa liikevaihtonsa.
- Bioforum. Panostus koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on jo tuottanut tuloksia. Biotekniikkaa, elektroniikkaa ja informaatiotekniikkaa yhdistämällä uskotaan löytyvän kokonaan uusia hyvinvointia edistäviä tuotteita.
- Ympäristöforum. Uusin yhteistyöalue. Tavoitteena nostaa Oulun seutu vuoteen 2006 mennessä vahvaksi ympäristöteollisuuden ja -osaamisen keskukseksi.