Teknologian kehittämiskeskus Tekes vaatii Wärtsilältä selvitystä laivamoottoreiden kehittämiseen myönnetyistä tuista, Tekesin hankerahoituksesta vastaava johtaja Hannu Järvinen kertoi STT:lle. Tekes on hänen mukaansa ollut jo yhteydessä Wärtsilään vajaan 2 miljoonan euron tuotekehitystuen vuoksi.
Tekesin maksamat julkiset tuet nousivat esille, kun Wärtsilä päätti hiljattain siirtää suurten laivamoottoreiden valmistuksen Turusta Italian Triesteen. Tuet koskevat moottoreita, joiden valmistuksen Wärtsilä keskittää Italiaan.
Järvisen mukaan periaatteessa Tekesin ehdot mahdollistavat jopa tukien perimisen takaisin. Hän huomautti kuitenkin, että Tekes tutkii tuen vaikutukset Suomessa ensin. Ehdotonta kieltoa valmistuksen siirtämiselle ulkomaille ei ole, vaan hankkeet käydään hänen mukaansa läpi tapauskohtaisesti.
Jos esimerkiksi suunnittelua, hallintoa, markkinointia ja osavalmistusta jää Suomeen tarpeeksi, tuki on voinut olla perusteltua valmistuksen siirtymisestä huolimatta. Wärtsilä on perustellut tukia sillä, että konsernin koko tuotekehitys on keskitetty Suomeen, ja tuotekehityspanokset palvelevat yhtiön kaikkia tuotteita eivätkä vain Italiaan siirtyviä moottoreita.
Järvinen kertoi, että tuen ehtojen mukaan Wärtsilän olisi kuitenkin pitänyt kertoa Tekesille valmistuksen siirrosta Italiaan. Olennaisista muutoksista pitää aina ilmoittaa, hän muistutti.
Kiina-ilmiö ei vielä näy
Wärtsilän tapaus on Järvisen mukaan ensimmäinen, jossa Tekes on joutunut tekemisiin laajamittaisen tuotannon siirtämisen kanssa.
Sen sijaan kauppa- ja teollisuusministeriö on perinyt aikaisemminkin takaisin investointitukia yrityksen siirtäessä tuotantoaan pois Suomesta. Tuoreessa muistissa on muun muassa Keski-Suomessa toimintansa lopettaneen amerikkalaisen Sanmina-SCI:n tapaus.
Järvinen arvioi, että ns. Kiina-ilmiö on olemassa teknologiayhtiöissä, mutta toistaiseksi Tekesin tukia saaneita yrityksiä ei ole ollut muuttajien joukossa.
Sen sijaan 4?5 vuoden aikana on ollut yhden käden sormilla laskettava määrä tapauksia, joissa Tekesiltä lainoja saanut pienyritys on yrittänyt siirtää tuoteoikeuksia ulkomaille vastoin tuen ehtoja. Tällöin Tekes on uhannut lainojen perimisellä takaisin. Järvisen mukaan näissä tapauksissa kyse ei ole ollut suurista asioista.
Tekes selkiyttää myös sääntöjään, joita yritysten täytyy noudattaa tukirahoja saadessaan. Euroopan unionin periaatetasolla jo hyväksymien sääntöjen mukaan yritysten pitää raportoida Tekesille hankkeiden tuloksista viiden vuoden ajan niiden päättymisestä.
Nokian merkitys verkostoissa
Suuryritysten Tekesiltä saamat tuet koskevat vain harvoin suoraviivaista tuotekehittelyä, joka johtaa tietyn tuotteen tuloon markkinoille, Järvinen kertoi. Suurten yritysten tuet on yleensä tarkoitettu yleisempään tekniikan kehittämiseen.
Esimerkiksi yli 13,65 miljoonaa euroa tuotekehittelyrahaa Tekesiltä viime vuonna saaneen Nokian suurin merkitys on verkostoissa, joita yhtiö on luonut Suomessa ympärilleen tutkimuksessa ja tuotekehittelyssä, Järvinen muistutti.
Hän myönsi, että tämä mahdollistaa varsinaisen tuotannon syntymisen ulkomaille. Tekes ei pysty sitä valvomaan, eikä globaalissa taloudessa yrityksiä voi kuitenkaan ankkuroida Suomeen, hän pohti.
Tekes myönsi viime tukea 1 620 yritykselle yhteensä noin 380 miljoonaa euroa. Yritysten lisäksi Tekes tukee yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia.