Teknologian kehittämiskeskus Tekes tietää tärkeytensä. Ylijohtaja Martti af Heurlin toteaa, että myös poliittiset päättäjät tienneet sen ja ovat jopa lama-aikoina pitäneet huolta Tekesin rahoituksesta.
Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole Tekesin kannalta niin hyvin kuin ne voisivat olla. Tekesin saamat rahoitusvaltuudet ovat junnanneet paikoillaan, vajaassa 400 miljoonassa eurossa jo neljättä vuotta. Yritykset ovat samaan aikaan lisänneet tutkimus- ja kehitysmenojaan tuntuvasti.
Moni luulee, että Suomessa valtion tuki tutkimukselle ja tuotekehitykselle olisi huippuluokkaa. Tosiasiassa yrityksille suuntautuvan tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus on Suomessa alle puolet OECD-maiden keskiarvosta.Itse asiassa on kyse niukkuudesta, af Heurlin kiteyttää.
Hän toteaa, että Tekesin kannalta kysyntää on liikaa: hyviä hankkeita jää ilman tukea. Oulun seudulla tämä itse asiassa korostuu, sillä it-ala on aktiivista.
Harkintaa ja suunnittelua
af Heurlinin mukaan huomattava joukko Tekesin yhteistyöhankkeita on sellaisia, jotka eivät lähtisi ollenkaan liikkeelle ilman Tekesin apua.
Suurimmassa osassa on kuitenkin kyse siitä, että meidän avullamme hankkeet voivat lähteä voimakkaammin liikkeelle ja päästä nopeammin pitemmälle, af Heurlin sanoo.
Juuri näin on ollut asian laita esimerkiksi oululaisen NetHawkin tapauksessa.Yritys myy mobiiliverkkojen laitevalmistajille ja operaattoreille mittaukseen ja testaukseen tarkoitettuja pc-pohjaisia välineitä, järjestelmiä ja palveluita. NetHawk on ollut vuosien varrella monesti yhteistyössä Tekesin kanssa.
NetHawkin hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustaja Heikki Oukka kertoo, että ihka ensimmäisellä kerralla Tekesiltä haettiin tukea lähinnä varmuuden varaksi. Yritys on koko ajan kasvanut tulorahoituksen turvin ja kannattavasti eikä ole tarvinnut Tekesin tukea elämiseensä. Tekesin tuoma lisäarvo on ollut enemmän henkinen, Oukka sanookin.
Tekesin suunnasta NetHawk eli entinen X-Net on saanut uskonvahvistusta siitä, että valittu suunta on ollut oikea.Tekesin tuen avulla tietyt asiat on voitu tehdä nopeammin. Hankkeiden kannattavuus on tullut suunniteltua nopeammin ja Tekesin mukanaolo on edistänyt yhteistyöverkoston rakentamista.
Martti af Heurlinin mukaan julkisen vallan tuki-instituutiot toimivat hyvin yhteen. Tekesin toimipisteiden sijoittaminen maakunnissa TE-keskusten suojiin oli tavallaan pakkoavioliitto, mutta sekin on alkanut toimia.
Hänen mukaansa tärkeä asia jatkossa on saada Suomeen vastikään syntynyt riskirahamarkkina vuorovaikutukseen tutkimuksen ja tuotekehityksen kanssa.