Tekes pe­reh­tyy tek­no­lo­gia­ra­port­tiin

Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin korkein johto ja yhteensä 14 alueellisen teknologiayksikön päällikköä perehtyvät jo tänään keskiviikkona maaherra Eino Siuruaisen maanantaina valmiiksi saamaan teknologiaraporttiin.

Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin korkein johto ja yhteensä 14 alueellisen teknologiayksikön päällikköä perehtyvät jo tänään keskiviikkona maaherra Eino Siuruaisen maanantaina valmiiksi saamaan teknologiaraporttiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) toimeksiannosta maaherra Eino Siuruainen selvitti teknologiarahoituksen alueellisten vaikutusten tehostamismahdollisuuksia.

Selvitysmies Siuruainen päättyi ehdottamaan muun muassa viiden alueyksikön perustamista Tekesille sekä Valtion teknistä tutkimuskeskusta, VTT:tä säätelevän lain uudistamista.

Ehdotusten takana on tarve julkisen teknologiarahoituksen vaikuttavuuden voimistamiseen, johon nyt keinoksi esitetään juuri Tekesin ja VTT:n alueellisten toimintamahdollisuuksien huomattavaa lisäämistä.

Yksi maaherra Eino Siuruaisen selvityksen kärjistä kohdistuu juuri Tekesin aluetoiminnan vankistamiseen. Ehdotuksen taustat tunnetaan erityisen hyvin Oulussa ja luonnollisesti siihen suhtaudutaan teknologiakaupungissa pelkästään myönteisesti.

Jo jokunen vuosi sitten maakuntien liittojen tekemässä Pohjois-Suomen strategiassa pohjoisen Suomen kehittämishankkeiden kärjeksi esitettiin Tekesin valtakunnallisen yksikön perustamista Ouluun.



Suurempi koko tuo
lisää kehitysrahaa


Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikköä johtavan Asko Pietarilan mukaan selvitysmiehen raportti oli erittäin mieluista luettavaa. "On helppo kannattaa esitystä, joka tähtää täällä työpaikkojen syntymiseen. Tyytyväinen minä olen", hän huomauttaa.

Pohjois-Suomen strategiassa Ouluun ideoitiin jopa 40-50 henkilön Tekes-yksikön perustamista. Asko Pietarila vakuutta olevansa jo tyytyväinen, jos nykyisen, noin 10 hengen yksikön väkimäärä saataisiin vaikkapa vain kaksinkertaistettua. "Alueellisen toiminnan teho kasvaisi huomattavasti jo silloin", Pietarila tietää.

Viime vuonna Tekesin, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikön rahoituskehitys oli 34,6 miljoonaa euroa. Kun summa jaetaan yksikön seitsemän asiantuntijan määrällä, kukin heistä oli vaikuttamassa noin 5 miljoonan euron kehityspanoksen syntymiseen.

Jos yksikön asiantuntijajoukko kaksinkertaistuisi, Tekesin alueellinen tehokkuus ja vaikuttavuus luonnollisesti lisääntyisi täällä voimakkaasti, Pietarila opastaa.

Tekes päätti viime vuonna yhteensä 390 miljoonan euron kehittämisrahoituksesta. Oulun yksikön osuudeksi jäi näin hieman alle 9 prosenttia.

Oulun ja neljän muun alueyksikön osuudet voisivat Pietarilan mielestä nousta 10 - 11 prosenttiin, jolloin Helsingin ulkopuolella Tekes-rahasta suuntautuisi jonkin verran yli 50 prosenttia.

Tyytyväisiä filosofian tohtori Eino Siuruaisen selvitykseen ollaan myös Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa, VTT:ssä. Selvitysmiehen ehdottama lakiuudistus näet helpottaisi sen toimintamahdollisuuksia paikkakunnilla, joilla sillä ei ole omaa pysyvää toimintaa.



Lakiuudistus poistaisi
VTT:ltä ongelman


Teknologiarahoituksen alueellista hyödyntämistä arvioineessa selvityksessä Siuruainen päätyi esittämään VTT:tä koskevan lain uudistamista, jotta se pystyisi nykyistä joustavammin tekemään yhteistyötä alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa.

"Nykyisellään emme pysty toimimaan osakkaina esimerkiksi juuri kehitysyhtiöissä ilman eduskunnan erillistä ja nimenomaista päätöstä", kuvaa pääjohtaja Erkki Leppävuori VTT:ssä ongelmaksi koettua raamia.

Toisaalta tapauksittain eduskunnan hyväksymisen hankkiminen ei Leppävuoren mukaan ole mahdotonta, mutta käytännössä raskas prosessi se aina on.

"Oikein hyvä ehdotus. Jos se toteutuu, voimme olla nykyistä jouhevammin mukana juuri alueellisissa osaamiskeskuksissa", Leppävuori jo suunnittelee.

Uusi käytäntö toisi VTT:n toimintaan dynamiikkaa, koska sen olisi nykyistä helpompi olla läsnä eri puolilla Suomea sellaisilla paikkakunnilla, joille se kannata perustaa omaa tutkimusyksikköä.

Lakiuudistus ei sinänsä lisäisi aktiivisuutta VTT:n nykyisillä toimintapaikkakunnilla. Mutta ilman sitäkin toimintaa kehitetään Leppävuoren mukaan muun muassa Oulussa.

"Oulussa ollaan jo vahvasti, mutta edelleenkin kehitämme ja monipuolistamme siellä määrätietoisesti toimintaamme", Leppävuori lupaa.

Ilmoita asiavirheestä