Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin toimintojen alueellistaminen olisi järkevää, ja yksi sen alueyksiköistä olisi itsestään selvästi Oulu, arvioi Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara. Tekes itse ei tosin toimintojensa alueellistamisesta päätä. Asiaa valmistellaan parhaillaan kauppa- ja teollisuusministeriössä, ja lopullisen ratkaisun tekevät poliitikot valtioneuvostossa.
Tekesin mukaan sen alueelliset yksiköt olisi järkevää perustaa viidelle paikkakunnalle. "Ne pitäisi valita niin, että siellä olisi riittävä asiakas- ja osaamispohja, ja yksi paikka olisi tällöin totta kai Oulu. Oulun vahvuutena olisi erityisesti ict-puoli, mutta yksikön pitäisi kattaa laajemminkin Pohjois-Suomen tarpeita. Muita itsestään selviä paikkakuntia olisivat Tampere, Turku ja Jyväskylä, lisäksi Itä-Suomesta olisi pari mahdollista vaihtoehtoa", Saarnivaara sanoo.
"Meille olisi tietysti parasta, että päätökset saataisiin mahdollisimman pian. Jos päätös periaatteista tulisi esimerkiksi nyt kevään aikana, voisimme aloittaa alueellistamisen valmistelun tänä vuonna ja päästä toteuttamaan sitä ensi vuonna."
Jos ja kun alueellistaminen joskus alkaa, tarkoittaisi se Oulun osalta resurssien kasvua, Saarnivaara lisää, muttei halua tarkentaa, miten paljon. Tällä haavaa paikallisena "Tekes-yksikkönä" toimii Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologiayksikkö, jossa työskentelee kahdeksan asiantuntijaa. Asiantuntijoiden määrä nousee tänä vuonna kymmeneen.
"Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisella (kesk.) on selvä näkemys (Tekes-)asiasta, mutta hän ei halua vielä tässä vaiheessa lausua sitä julkisuuteen", totesi ministerin erityisavustaja Jyri Järvihaavisto maanantaina. Järvihaaviston mukaan asia etenee siten, että ministeri aikoo helmikuun loppuun mennessä aloituttaa selvitykset "muun muassa Tekesin alueellistamismahdollisuuksista". Esitykset alueellistettavista toiminnoista ministeriön pitäisi tehdä kesän korvilla.
Tuotekehitys
kärsi taantumasta
Tekes myönsi Pohjois-Pohjanmaalle viime vuonna rahoitusta yhteensä 34,6 miljoonaa euroa eli hieman yli kaksi miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Koko maahan Tekes myönsi viime vuonna rahoitusta 2 196 tutkimus- ja kehityshankkeelle yhteensä 392 miljoonaa euroa.
Maakuntaan tulleesta viime vuoden rahapotista oli tuotekehitysavustuksia tai -lainoja yrityksille 19,3 miljoonaa euroa ja tutkimusrahoitusta Oulun yliopistolle, ammattikorkeakouluille sekä VTT:lle yhteensä 15,3 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta tutkimusrahoitus kasvoi 32 prosenttia, kun taas yrityksille suunnattu tuotekehitysrahoitus väheni kahdeksisen prosenttia.
Yritysrahoituksen vähenemisen merkittävimmäksi syyksi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen teknologianyksikön päällikkö Asko Pietarila näkee it-alan taantuman, joka koskettaa erityisesti informaatioteknologiaan painottuvaa Oulun seutua. Tekesin kokonaisrahoituksesta Pohjois-Pohjanmaalle vuosittain yli puolet on suuntautunut tieto- ja viestintäsektorille.
Pietarilan mukaan näyttää siltä, että yritykset suuntautuvat nyt varovaisemmin uusien asioiden kehittämiseen. Tämän vuoksi hankkeet ovat keskimääräistä pienempiä ja niitä on myös aiempaa vähemmän.
Tekes teki myönteisiä yritysrahoituspäätöksiä Pohjois-Pohjanmaalle 108 kappaletta, joista valmistelurahoituspäätöksiä oli 39. Valmistelurahoitushankkeiden määrä ollut kasvussa, kun taas varsinaisten tuotekehityshankkeiden määrä on vähentynyt jo kahtena peräkkäisenä vuonna.
Uutena rahoitusmuotona Tekes ottaa tänä vuonna käyttöön teknologiayritysten perustamisvaiheeseen tarkoitetun pääomalainan. Niin ikään yritykset voivat hakea uutta Tupas-rahoitusta ostaakseen itselleen tutkimusta ja teknologiaan liittyviä selvityksiä.