Ylivieskaan toukokuussa perustetussa nuorten palvelukoti Sähäkässä opetellaan elämän hallinnan taitoja.
"Kaikille asukkaille tehdään kuntoutussuunnitelma ja säännöllinen viikko-ohjelma, joka tukee selkeää päivärytmiä", kertoo yrittäjä Janne Vuolukka.
Pohjois-Suomessa Sähäkkä on ainutlaatuinen palvelukoti. Sähäkkä on suunnattu erityisesti 18-35-vuotiaille nuorille mielenterveyskuntoutujille. Entisen Kantokylän koulun rakennuksessa olevassa kodinomaisessa 12-paikkaisessa palvelukodissa on tällä hetkellä viisi asiakasta.
Sähäkässä henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Seitsemän ohjaajan lisäksi Sähäkässä käyvät säännöllisesti toimintaterapeutti sekä lääkäri.
"Joissakin tapauksissa tavallinen palvelukoti ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka nuorille. Sähäkässä pystytään vastaamaan yksilöllisemmin nuorten tarpeisiin ja tarjoamaan nuorille vertaistukea sekä aktiivista toimintaa ja vapaa-aikaa", jatkaa Vuolukka.
Välietappi matkalla omaan asuntoon
Toiminnallisuutta Sähäkästä ei puutu. Asiakkaille paikka tarjoaa mahdollisuuden niin jalkapallon, lentopallon, pingiksen, biljardin kuin golfinkin peluuseen sekä kuntosalin käyttöön ja kalastusretkiin.
Palvelukodin arkeen sisältyy keittiön hoitoa ja muita kodin tehtäviä. Osa töistä, kuten puukäsityöt, tehdään Sähäkässä alihankintana, jolloin potilaat saavat töistä hieman rahaakin.
"Sähäkkä on nuorella yksi välietappi matkalla sairaalahoidosta omaan asuntoon", selventää yrittäjä Antti Sainio.
Sähäkässä asukkaat ovat muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen, jonka jälkeen on mahdollisuus siirtyä vähemmän tuettuun asumiseen, esimerkiksi tukiasuntoon. Sähäkällä tukiasuntoja on tällä hetkellä vasta yksi, mutta suunnitelmissa on useampi tukiasunto.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa noin 60 prosenttia. Vaikka nuorista vain vajaa kymmenen prosenttia tarvitsee määrätietoista hoitoa, on mielenterveyspotilaiden määrä kasvanut tasaisesti aina 1990-luvulta saakka.
"Sinänsä mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet, vaan lapset ja nuoret ovat ajautuneet muun tuen puutteessa palvelukotien ja psykiatrian potilaiksi", sanoo tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista.
Ennaltaehkäisevään tukeen panostettava
Rimpelän mukaan lapsia ja nuoria täytyisi tukea peruspalveluilla jo ennen kuin ongelmat kehittyvät niin pahoiksi, että ne vaativat psykiatrista hoitoa. Voimavaroja täytyisi suunnata entistä enemmän varhaisvaiheiden tukeen kuten lapsiperheiden kotiapuun, äitiys- ja lastenneuvolaan sekä kouluterveydenhuoltoon.
"Jos peruspalvelut olisivat kunnossa, voitaisiin lapsiperheitä auttaa jo ensimmäisten ongelmien syntyessä. Tällä hetkellä lapsiperheiden palvelujärjestelmä on hyvin sirpaloitunut ja vaatisi uudistamista."
Rimpelän mielestä ennaltaehkäisevä tuki ja lasten turvallinen peruskasvu ovat kaiken lähtökohtia. Jos esimerkiksi naisen raskauden aikana havaitaan vanhemmalla päihde- tai mielenterveysongelma, täytyisi siihen puuttua heti.
"Äärimmäisen harvoin syyt löytyvät lapsesta itsestään, sillä useimmiten syyt ovat lähellä olevissa aikuisissa. Lapsiin keskittymällä eivät mielenterveysongelmat lopu koskaan."
Lapsi tarvitsee aikuisen tukea oppiakseen elämän perusasiat: syömään, pesemään hampaat ja menemään nukkumaan. Ellei perusasioita opita, voivat ongelmat pahimmassa tapauksessa kasaantua ja vaikeuttaa nuoren nuoren itsenäistymistä ja elämän hallintaa.