Kuva on olympiahistorian legendaarisimpia: hento, 152-senttinen teinityttö tekee ihmeellisiä liikkeitä puomilla, nojapuilla ja muilla. Yleisö on haltioissaan ja tuomarit jakavat ensimmäistä kertaa voimistelun historiassa täysiä kymppejä.
Naisvoimistelun ihmelapsi, Romanian Nadia Comaneci, oli Montrealin olympiakisoissa 14 vuoden ikäinen. Teinityttö palasi Romaniaan kolmen kultamitalin, yhden hopean ja yhden pronssin kanssa.
Comanecin ura huipulla oli ohi 19-vuotiaana. Siinä vaiheessa hänellä oli kuitenkin jo takana 13 vuoden päivittäiset, tuntikausia kestäneet harjoitukset.
Vuonna 1976 olympiasankari oli todellakin vain pikkutyttö.
"Tajusin, että olen voittanut olympialaisissa, mutta se ei ollut minulle suuri asia. Kuinka paljon voi ymmärtää 14 vuoden iässä? Kun näin tulostaululla numeron 10, ajattelin vain, että sehän on hyvä tulos", Comaneci kertoi vuoden 1996 haastatteluissaan.
Comaneci ei ole urheilun ainoa teinisensaatio. Lähes jokaisessa lajissa nousee aika ajoin ihmeellisiä nuoria urheilijoita, jotka hätkähdyttävät maailmaa.
Jalkapalloilija Wayne Rooney oli 16-vuotias, kun hän upotti upealla laukauksellaan Arsenalin. Kun jääkiekkolegenda Wayne Gretzky täytti 21 vuotta, oli hän tehnyt aikuisten ammattilaissarjoissa (WHA ja NHL) jo lähes 600 tehopistettä.
USA:n Mary Decker juoksi jo 13-vuotiaana 800 metriä aikaan 2.12,0 ja maratonin hieman yli kolmessa tunnissa. Jennifer Capriati selvisi samassa iässä ammattilaistenniksen aikuisten finaaliin.
Onhan heitä: Toni Nieminen, Toni Innauer, Eric Heiden, Diego Maradona, Sonja Henie, Maria Sharapova ja niin edelleen.
Omaehtoista
toimintaa?
Nämä suurlahjakkuudet ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Jokaista uskomatonta tarinaa kohti on tuhansia ja taas tuhansia epäonnistumisia.
Kun joku nousee maailman huipulle 16-vuotiaana, monet muut heittävät samassa iässä liian totisen leikin kesken.
"Jos 15-16-vuotiaista juniorikiekkoilijoista yli 90 prosenttia ilmoittaa tavoitteekseen NHL:n, niin se tavoite ei ole tästä maailmasta", liikunnan ja psyykkisen hyvinvoinnin dosentti Jarmo Liukkonen toteaa.
Monissa sankaritarinoissa nuoren urheilijan taustalla ovat vanhemmat - myös valmentajina. Tälläkin kolikolla on kaksi puolta.
"Herkästi unohtuu, että liikunnan pitäisi olla lapsen omaehtoista toimintaa. Usein lapsen urheileminen on vanhemmille tärkeä juttu. Samoin se voi olla valmentajan harrastus, johon tarvitaan urheileva lapsi. On toki myös onnistuneita vanhempi-lapsi -valmennussuhteita, ja niistä puhutaan julkisuudessa enemmän", Liukkonen huomauttaa.
Esimerkiksi tennistähti Sharapovan ja 16 vuotta vasta täyttäneen golfihmeen Michelle Wien takana ovat omat kunnianhimoiseksi todetut vanhemmat. Wien vuositienestit saattavat arvioiden mukaan nousta jopa 30 miljoonaan euroon.
"Varmasti joissakin perheissä ajatellaan, minkä lajivalinnan avulla voisi saada hyvin rahaa", Liukkonen otaksuu.
Monenlaisia
esimerkkejä
Wie on hyvä esimerkki nykyurheilun kuvasta. Aikoinaan Wie olisi ollut erittäin lahjakas nuori urheilija, jonka kehittymistä olisi seurattu suurella mielenkiinnolla. 2000-luvulla Wie on erittäin lahjakas nuori urheilija, jonka seuraamiseen valjastetaan markkinakoneiston valtavat hevosvoimat.
Raha ja kuuluisuus kulkevat kivasti käsi kädessä.
Kaikkien teini-ihmeiden pää ei kuitenkaan kestä, toisille fyysiset ominaisuudet tekevät tepposet - lajista riippuen.
Mielenkiintoinen esimerkki on teini-ikäisenä tennishuipulle noussut Capriati. Yhdysvaltalainen oli 1990-luvun alussa maailman kymmenen kärjessä 14-17-vuotiaana. Olympiakulta ja miljoonien mainossopimukset eivät silti rauhoittaneet mieltä.
"Kun peli loppui, maltoin tuskin odottaa, että pääsen kentältä pois. Olin henkisesti loppu. En ollut tyytyväinen itseeni, tennikseeni, elämääni, valmentajaani, ystäviini", Capriati on sanonut.
Näpistelyt ja huumeongelmat pitivät Capriatin otsikoissa. Tämä tarina kääntyi kuitenkin lopulta onnelliseksi ja 25 vuoden ikäisenä Capriati nousi maailman ykköspelaajaksi.
Kaikkien ura ei nouse samanlaiseen lentoon. Liukkosen mukaan on tutkittu, että ikäkausikisoissa parhaiden pärjäävät urheilijat pääsevät harvoin huipulle aikuisten tasolla.
"Aikuinen voi syödä pahanmakuista ruokaa, mutta lapsi ei syö. Toiminnan pitäisi olla lapsesta itsestään lähtöisin. Mitä hyötyä on olla 15-16-vuotiaana maailman huipulla? Jo kasvaminen aikuisuuteen on vaativa asia", dosentti Liukkonen näkee.
Ja mitä golftähti Wie sanoikaan 14-vuotiaana CBS:n haastattelussa?
"Haluan tehdä kaikkea mahdollista ensimmäisenä ja haluan vain olla maailman paras."
Seuraamme hänen uraansa - tietenkin - suurella mielenkiinnolla.