Hallitusneuvotteluissa sovittu selvitys Nato-jäsenyyden vaikutuksista pitää Nato-keskustelun lämpimänä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Tiilikaisen mielestä on mielenkiintoista nähdä, millaiseen keskusteluun Nato-selvitys johtaa ja avaako se jotakin uutta näkymää.
- Ainakin asia pysyy keskustelussa ja pöydällä sen myötä, että ryhdytään tekemään selvitystä, Tiilikainen sanoo STT:lle.
Hallitusneuvottelujen turvallisuustyöryhmä sopi, että hallitus laatii ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka yhteydessä arvioidaan mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomelle.
Jäsenyyden hakeminen pidetään avoimempana kuin edellisen hallituksen aikana, kuten jo ennakkoon tiedossa oli. Muuten linja pysyy Tiilikaisen mukaan ennallaan.
Puolustuksesta tehdään erillinen selonteko, mitä Tiilikainen pitää mielenkiintoisena.
- Tämä edustaa sitä Ruotsin mallia, siellä poliittinen selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tehdään joka vuosi, ja se on hyvin lyhyt ja virtaviivainen. Puolustuksen kehittämistä tehdään raskaammin välinein ja pidemmällä perspektiivillä.
Tiilikainen pitää mahdollisena, että Suomessakin ollaan siirtymässä samaan eriytettyyn malliin.
EU-politiikassa Tiilikainen arvioi Suomen pitkän linjan jatkuvan entisellään, vaikka kriittisiä sävyjä on tullut mukaan ilmeisesti perussuomalaisten vaatimuksesta. Maahanmuuttopolitiikassa on Tiilikaisen mukaan tehty kompromissi perussuomalaisten ja kahden muun puolueen kesken, kun pakolaiskiintiö pidetään vähintään ennallaan, mutta tarveharkinnasta EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle ei luovuta.
Nato-jäsenyyden hakemismahdollisuutta pidetään yllä
Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessa hallitusneuvottelijat toteavat, että Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa. Suomi myös ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Linjauksessa todetaan, että erityisesti Ukrainan kriisin seurauksena Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt.
Venäjän ja EU:n keskinäissuhteiden ja yhteistyön parantaminen vahvistaisi koko Euroopan turvallisuutta ja taloutta. Tämän yhteistyön tulee kuitenkin perustua kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kunnioittamiseen.
Suomen puolustuksen uskottavuudesta halutaan huolehtia kaikissa oloissa. Sen vuoksi tuleva hallitus korottaa puolustusmäärärahoja parlamentaarisen selvitysryhmän raportin esityksen mukaisesti.
Hallitus myös päättää Merivoimien taistelualuskaluston suorituskyvyn korvaamisesta ja käynnistää Ilmavoimien Hornet-hävittäjäkaluston uusimisen. Kertausharjoituksiakin luvataan toteuttaa riittävä määrä.
Kehityspolitiikassa tuleva hallitus aikoo lisätä kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Pidemmän aikavälin tavoitteena säilytetään 0,7 prosentin bkt-osuus, vaikka samalla todetaan, että kehitysrahoitukseen kohdistetaan hallituskaudella säästöjä.