Oulu, Helsinki Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen katsoo määrärahoja teiden peruskunnossapitoon tulee nostaa. Määrärahojen niukkuudesta ollaan Luhtasen mukaan oltu tietoisia; hän viittaa helmikuun alussa julkaistuun ministerityöryhmän raporttiin, jossa linjattiin liikenneväylien ylläpitoa ja kehittämistä. Teiden osalta peruskunnossapitoon esitetään lisää määrärahoja. Asiaa käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ensi keskiviikkona.
Luhtanen esittää turvallisuuden parantamista myös satsaamalla meri- ja rautatiereitteihin. Rautateiltä Luhtanen nostaa esimerkiksi Lahti-Luumäki-radan; jos reitti olisi kunnossa, itään pystyttäisiin kuljettamaan rautateitse muun muassa paperilastia, jota nyt kulkee maanteitse. Meriteistä Luhtanen on valmis panemaan rahaa muun muassa Kemin ja Tornion satamien parantamiseen raskaita kuljetuksia varten.
Konginkankaan bussionnettomuus saattaa vaikuttaa teitten hoitoluokitukseen niin, että aikataulutetun rekkaliikenteen painoarvo kasvaa, arvelee suunnittelupäällikkö Olli Penttinen Tielaitokselta. Samalla mietitään yöajan laatuvaatimuksia, kun nykyisin sallitaan lievä hoitotason lasku kello 22-05.
Nelostie Äänekoskelta pohjoiseen on sijoitettu vasta toiseksi ylimpään hoitoluokkaan liikennemääriensä ja merkittävyytensä perusteella. Tähän ns. ykkösryhmään nostettiin myös nelostien Heinola-Vaajakoski-osuus kolme vuotta sitten tehdyssä uudelleenluokituksessa.
Suolasta ongelmia
Suunnittelupäällikkö Penttinen on tietoinen yöaikaisen, säännöllisen rekkaliikenteen lisääntymisestä. "Vaikka perjantain törmäys oli yksittäistapaus, on luokitusta pohdittava niin, että yöaikaiset rekkareitit varmennetaan. Pyrimme järjestämään mahdollisimman häiriöttömät olot keskeisille tiejaksoille."
Paras hoitoluokka tavoitetaan talviaikaan vain suolaamalla. Sulatus ei taas ole mahdollista kaikilla teillä - ei taloudellisista eikä ympäristösyistä.
"Suolauksessa on myös sellainen ongelma, että liian vähäisen liikenteen aikana tie voi jäätyä uudelleen, kun autot eivät ehdi kuivattaa sulanutta vettä", muistuttaa Penttinen.
Suunnittelupäällikkö Penttinen ei näe, että tienhoidon tilaaja-tuottaja-mallilla olisi osuutta onnettomuuteen. - Urakoitsijalle on annettu riittävät vaatimukset, ja aika pitkälle niiden mukaan tässä on toimittu", arvioi hän.
Musta jää syntyi Konginkankaalle nopeasti ja pienelle alueella, toteaa myös tiemestari Martti Salmela Keski-Suomen tiepiiristä. Hänen mielestään sääilmiö olisi ollut havaittavissa tarkemmalla tietojen analysoinnilla.
"Sadekuuro oli hyvin paikallinen. Kelikeskuksessa ei hoksattu yhdistää poikkeuksellista ilmankosteutta kylmenemiseen. Se loi mustan jään, vaikka yleensä keväinen pakkanen kuivattaa."
Maasto-ongelmia
Tiemestari Salmela on havainnut olot mäkisessä Keski-Suomessa ihan erilaisiksi kuin aiemmilla toimipaikoillaan Kouvolassa ja Pieksämäellä. Vakavia liikenneonnettomuuksia on paljon, ja "tasamaan kuljettajilta" tulee runsaasti ilmoituksia huonosta ajokelistä. Päätimme viime syksynä, ettei kaikkien kantateitten hoitoa pudoteta yöllä valtakunnallisten ohjeitten mukaisesti."
Havaintopisteitä saisi Salmelan mielestä olla enemmän. "Onnettomuuspaikkaa lähin kamera oli mäen päällä seitsemän kahdeksan kilometrin päässä ja kuva laadultaan heikkoa. Suolahden urakointialueella ei ole lainkaan tiesääasemia, vaan ne sijaitsevat vähän etelään ja vähän pohjoiseen."
Tiemestari Salmelan mukaan paremmat tiedotkaan eivät olisi välttämättä estäneet onnettomuutta. Hoitoluokitus antaa kaksi tuntia aikaa toimia, ja lämpötila putosi nollan alapuolelle vain puolisen tuntia ennen onnettomuutta.
Jukka Pitkänen Tieliikelaitoksen Jyväskylän toimipisteestä toteaa, että nelostie oli Äänekoskella suolattu kosteilta osiltaan puoli yhdeksän aikoihin torstai-iltana. Tilannehälytys tuli naapuripiiristä, missä oli havahduttu tien liukkauteen.
"Sen jälkeen tieosuudelta ei tietääkseni tullut valituksia myöskään tieliikenteen kelikeskukseen."