Kuusamo "Kolme viimeistä talvea on ollut sellaista, että on pakko alkaa uskoa ilmastonmuutokseen", Koillistie Määttä Oy:n toimitusjohtaja Jouni Määttä huokaisee.
Peräjälkeen erikoiseksi muuttuneet alkutalvet ovat tuoneet pohjoisen teillekin nopeasti pääkallokelit, ja autoilijoiden palaute on ollut sen mukaista.
Syyllistä on haettu lähimmästä osoitteesta, teitä hoitavista yrityksistä. Petollisen liukkaiden kelien syntipukkia on haettu yksityistämisistä, ja siitä, että valvontavastuussa oleva Tiehallinto katsoo rahapulassa läpi sormien teiden aurausta ja hiekoitusta.
Tiehallinnossa väitteitä tiehoidon laatuvaatimusten alituksista pidetään tuulesta temmattuina. Pohjoisen teistäkin suuren osa talvikunnostavat yksityiset aliurakoijat.
Liikenteeltään kolmeen eri luokkaan jaetuilla teillä on eritasoiset laatuvaatimukset. Tiehallinnon oman valvonnan lisäksi urakkasopimuksissa sovittujen vaatimusten pysymistä täydennetään vielä konsulttiyhtiöiden tarkastusiskuilla. Ne tehdään arkisin virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin.
Tiehallinnon Lapin tiepiirin hankintapäällikkö Jukka Jääskö kertoo, että erikoisen talven aikana palautetta on riittänyt. Monen autoilijan mielestä laatu on laskenut.
"Urakoijat ovat tehneet kyllä kaikkensa ja toimineet laatuvaatimusten mukaan", Jääskö vakuuttaa.
Talven hiekat
jo levitetty
Kelien muuttumista lyhyellä ajalla kuvaa hyvin se, että Lapissa teille on jouduttu kylvämään hiekkaa jo koko talvelle suunniteltu määrä, 50 000 tonnia. Rovaniemen ympärillä koko kauden hiekoitusmäärä on ylitetty kymmenen prosenttia.
Lapissa kesä- ja talvihoitoon käytetään rahaa 16,5 miljoonaa euroa, ylläpitoon on varattu 20 miljoonaa, joiden jälkeen investointeihin jää vain kaksi miljoonaa euroa.
Tiehoitoon käytetyt varat ovat pudonneet rajusti, sillä 1995 Lapin teiden koko perustienpidon potti oli 68 miljoonaa, nyt 42 miljoonaa euroa.
"Toiminta on tehostunut ja investoinnit ovat selvästi vähentyneet", Jukka Jääskö perustelee.
Konsulttikaan ei
moiti urakoijia
Oulun ja Lapin lääneissä urakoijien työlaatua on seurannut pari vuotta myös konsulttiyhtiö. Carement Oy:n mittausvastaava Vesa Vähäkuopus kertoo, että pistokokeissa urakoijien työnjälkeä arvioidaan mittaamalla teiden liukkautta kitkamittarilla, tutkimalla aurauksen kriteerejä ja sekä ajoradan polanne.
Konsultti raportoi tulokset Tiehallinnolle. Kiireellisestä kunnostustarpeesta menee heti tieto myös urakoijalle.
"Yrittäjät onnistuvat työssään kohtuullisen hyvin, vaikka eivät ehdikään joka paikkaan, kun tulee kova lumisade", Vesa Vähäkuopus kertoi.
Tiehallinnon Oulun tiepiirin hankintapäällikkö Markku Tervo muistuttaa, että urakoissa laatuvastuu on urakoijilla. Urakkasopimuksen toteutuminen ja ongelmat käydään läpi kuukausittain työmaakokouksessa.
"Ei ole missään tapauksessa tarkoitus, että ajaisimme urakoijan perässä ja valvoisimme hänen työnsä laatua", Markku Tervo sanoi.
Oulun tiepiirin teitä, johon kuuluu myös Kainuu, hoidetaan tänä vuonna 66 miljoonalla eurolla.
Kesä ja talvihoitoon kuluu 24 miljoonaa, päällysteisiin, siltoihin ja laitteisiin lähes 30 miljoonaa. Investointeihin jää nykyisin vuosittain 1-3 miljoonaa euroa.
