Tehyn Ryt­kö­nen vi­rit­täy­tyy neu­vot­te­lui­hin – pa­nok­set ko­vem­mat kuin 2007, nyt kyse palkan lisäksi työ­olois­ta

Sosiaali- ja terveysalalla on ladattu suuria odotuksia tiistaina alkaviin kunta-alan työehtosopimusneuvotteluihin.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Kuva: Mauri Ratilainen

Sosiaali- ja terveysalalla on ladattu suuria odotuksia tiistaina alkaviin kunta-alan työehtosopimusneuvotteluihin. Tavoitteiden saavuttamiseksi varaudutaan mahdollisesti tymäköihinkin keinoihin, jos muu ei auta. Sote-alan palkansaajaliittojen tähtäimessä on palkattomista kiky-tunneista eroon pääsemisen lisäksi tuntuvat palkankorotukset ja parannuksia työoloihin.

–  On parasta kysyä tehyläiseltä, mihin toimiin hän on valmis, jos tarve aprillipäivänä tulee, eikä neuvotteluita saada neuvotteluteitse päätökseen, muotoilee Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen STT:lle.

Vuonna 2007 silloinen puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola luotsasi Tehyn historiansa tiukimpaan työtaisteluun, jossa palkkoja nostettiin joukkoirtisanoutumisen uhalla.

–  Silloin kyse oli lähinnä palkasta ja ajattele, mihin silloin jengi oli valmis. Nyt tilanne on paljon pahempi, kun palkan lisäksi kyse on työoloista, jotka ovat kiistatta haastavat kaikkien tutkimusten perusteella, Rytkönen vertaa.

Hänen mukaansa kyse onkin isommasta asiasta kuin vain liittokierroksesta.

–  Tässä on kyse tulevaisuudesta, siitä, miten nuoret saadaan hakeutumaan alalle.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn kuuluu 160 000 alan ammattilaista ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superiin 90  000 jäsentä.

Sote-tessistäkin luvassa vääntö

Tehyn ja Superin tavoitteet ovat 1,8 prosenttiyksikön palkankorotus vienti-aloilla sovitun 3,3 prosentin päälle, kiky-tunnit pois ja oma sote-alan työehtosopimus, jolla parannettaisiin työhyvinvointia ja vuorotyössä jaksamista.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on sitä mieltä, ettei edes teknologiateollisuuden 3,3 prosentin ratkaisua voi suoraan rinnastaa kunta-alalle.

– Sen kaltaiset palkankorotukset merkitsisivät noin 660 miljoonan euron kasvua palkkakustannuksiin, mikä olisi hyvin kallis ratkaisu, Jalonen on linjannut.

Sote-tessistäkin on luvassa kova vääntö, sillä sitä on yritetty ennenkin.

–  Haluamme oman työehtosopimuksen, jotta työmme ominaispiirteet tulisi huomioitua. Nyt meihin tulkitaan samaa tessiä kuin vaikkapa kirjastonhoitajiin, Rytkönen painottaa.

Kiky-tunnit halutaan hoitoalalta mieluiten kokonaan pois, mutta Rytkösen mukaan neuvotteluvaraakin on, jos niistä maksetaan tuntuvat palkankorotukset.

–  On se yksi vaihtoehto, että työnantaja maksaa niistä tunneista, mutta kun vientiteollisuus lopettaa kiky-tuntien tekemisen, niin minkä hemmetin takia me niitä jatkettaisiin, hän kiteyttää pienipalkkaisten naisalojen näkemyksen.

"Suomi ei kestäisi naisten yleislakkoa"

Palkankorotuksiin sote-liitot toivovat maan hallitukselta tasa-arvoerää. Sata miljoonaa euroa lisää riittäisi hoitajille ensi vuodelle.

–  Olen tavannut päättäjiä ja keskustellut heidän kanssaan. Haluan tehyläisten puolesta uskoa, että Suomen hallitus haluaa tälle asialle jotain tehdä.

Rytkösen mukaan kilpailu hoitajista tulee olemaan kovaa, ja esimerkiksi Ruotsissa palkat ja työolot voittavat Suomen mennen tullen. Ei ole epäselvää, kuka sen kisan voittaisi, jos mikään ei muutu, hän toteaa.

Rytkönen viittaa myös pääministeri Sanna Mariniin (sd.), joka sanoi valintansa jälkeen Ylen A-studiossa, että "jos pienipalkkaiset naiset menisivät yleislakkoon, Suomi ei sitä kestäisi".

Rytkönen on myös sitä mieltä, että talousvaikeuksissa olevien kuntien valtionosuuksia on korotettava kasvavien menojen kattamiseksi. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajille on kaipailtu samansuuruisia palkankorotuksia kuin hoitoalalle.