Näin julistavat sopimuskierros toisensa jälkeen palkkakehitykseensä pettymään joutuneet tehyläiset. He aikovat myös taistella palkoista menossa olevalla sopimuskierroksella. Palkkapaineet ja odotukset paremmasta ovat kovat.
"Paineet ja odotukset ovat kentällä nyt niin kovat, että ne purkautuvat vain niin, että hoitajien palkkatasoa suostutaan korjaamaan", sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.).
Laitinen-Pesola korostaa, että korjauksen on tapahduttava osana kokonaisratkaisua.
"Eikä niin, että palkkojen tarkistaminen sysätään tupon kylkiäisenä kuntatyönantajan kanssa solmittavan korjaussuunnitelman varaan. Tämä ja sopimus palkkarakenteen uudistamisesta ovat vuorossa tupon jälkeen", hän linjaa.
Tehyn puheenjohtaja on kuullut teollisuusliittojen suunnalta tulleet viestit siitä, ettei hoitohenkilöstö voi saada tuloratkaisussa muista poikkeavia palkankorotuksia - omaa hoitohenkilöstölle suunnattavaa erää. Se kun ei ole ollenkaan tupon hengen ja linjan mukaista, muistutetaan.
"Kaikki on tupon osana mahdollista, jos siitä vain yhdessä ja yksimielisesti halutaan päättää", Jaana Laitinen-Pesola korostaa.
"Olemme valmiita uusiin, luoviin ratkaisuihin. Emmekä me suinkaan odota, että palkkojen jälkeenjääneisyys korjataan kertarysäyksellä, mutta liikkeelle on lähdettävä. Nyt on koulutetun hoitohenkilöstön vuoro."
Hoitajat eivät kadehdi teollisuudessa työskentelevien parempia palkkoja, mutta sitä Tehyn puheenjohtaja muistaa kyllä aina ihmetellä, millä perusteella koneen hoitamisesta maksetaan Suomessa selvästi paremmin kuin ihmisten.
Jaana Laitinen-Pesola viestittää teollisuudessa työtään tekeville ja pehmittää heidän mieliään myönteiseksi Tehyn vaatimuksille korostamalla, että avoin sektorikin hyötyy siitä, että maassamme ovat hyvin toimivat, laadukkaat terveys- ja sairaanhoitopalvelut.
"Hoitajat auttavat, hoitavat hyvin myös teollisuuden työntekijöitä silloin, kun tarvetta ilmaantuu", hän sanoo.
Ajankohta ylimääräisten palkankorotusten vaatimiseen ja maksamiseen on kehno. Tuloneuvotteluissa on maksajapuoli vedonnut jo moneen otteeseen talouden heikkoon tilaan ja epävarmaan tulevaisuuteen. Ja kovin suuri osa kunnista kamppailee vakavien talousongelmien kanssa, raha ei tunnu yksinkertaisesti riittävän välttämättömiin menoihinkaan. Toimintakate on taajassa kuntajoukossa pitkästi miinuksella jo nykyiselläkin henkilöstön palkkatasolla.
"Näin on ollut aina, kun koulutetun hoitohenkilöstön palkkojen korottamisesta on puhuttu ja sitä vaadittu. Ja niin on varmasti aina jatkossakin", Tehyn puheenjohtaja ennustaa.
"Tällä verukkeelle ei hoitohenkilöstö nyt vaatimuksistaan peräänny", hän linjaa.
"Ja vaikka rahan riittämättömyyteen aina vedotaan, sitä on tiukan paikan tullen loppujen lopuksi jostakin löytynyt. Näinhän on käynyt lääkäreiden kohdalla."
Jaana Laitinen-Pesola vaatii, että valtio auttaa niitä kuntia, jotka eivät yksin selviä. Hän pitää myönteisenä, että kunnille maksettavia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia korotetaan, mutta valitettavana sitä, että kuntatalouteen kohdistuvia leikkauksia toisaalla jatketaan.
Hänen mielestään on kohtuullista, että kunnille veroratkaisusta koituvat menetykset korvataan ja indeksikorotukset tehdään täysimääräisinä.
Väkeä hoitotyöhön
tarvitaan kipeästi lisää
Kehno palkkaus ei ole ainoa terveydenhuollon kipeistä ongelmista. Toinen on väen riittämättömyys ja taaja pätkätöiden teettäminen.
"Uupumassa oleva hoitohenkilöstö joutuu tekemään työssään jatkuvaa priorisointia", Jaana Laitinen-Pesola kertoo.
"Eli jättämään yksinkertaisesti ajan puutteen vuoksi potilaita vähemmälle hoidolle, kuin mihin heidän ammattitaitonsa riittäisi ja koulutuksensa tähtää."
Sairaaloissa toimivista tehyläisistä noin neljännes työskentelee pätkätöissä. Monien kohdalla pätkätyötä on riittänyt jo vuosikaudet, pisimmillään jopa vuosikymmenen.
"Tämä on väärää säästämistä, eikä pätkätyön jatkuessa loppujen lopuksi säästämistä lainkaan", Jaana Laitinen-Pesola muistuttaa.
"Työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta merkitsevä kierre oireili paranemista viime vuonna, kun noin parin tuhannen tehyläisen virka vakinaistettiin, mutta nyt myönteinen kehitys näyttäisi taas katkenneen."
Monet hoitajat ovat äänestäneet jaloillaan, kehnoon palkkaan ja pätkätöihin kyllästyneitä hoitajia on muuttanut töihin ulkomaille. Suomalaisia hoitajia työskentelee nyt vieraissa maissa arvioiden mukaan noin kuutisen tuhatta.
"Suomessa, suomalaisten veronmaksajien varoilla on koulutettu mittava joukko hoitotyövoimaa ulkomaalaisten palvelukseen", Jaana Laitinen-Pesola toteaa.
Lakkoilulla
ei nyt uhitella
Palkkavaateitaan tehyläiset eivät siivitä lakkouhittelulla. Edellisen kerran lakkoiltiin neljä viikkoa vuonna 1995. Raskas lakko ei ollut tuloksiltaan pelkkää menestystä.
Tehyn rinnalla lakossa oli myös Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto, SuPer. Yhdessä liitot kamppailevat oikeudenmukaisemman palkkauksen puolesta myös nyt. Kuntien neuvottelupöydässä tavoitteita ajetaan yhteisen neuvottelujärjestön, TNJ:n voimin.
Puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoo toivovansa hartaasti, ettei uhittelun ja vielä vähemmän lakkoilun tielle missään vaiheessa nyt jouduttaisi.
Hän muistuttaa, että siitä koituu yhteiskunnalle ja erityisesti hoitoa tarvitseville kansalaisille kohtuuttomia haittoja ja kustannuksia. Tämä ei tarkoita puheenjohtajan mukaan kuitenkaan sitä, että sopimisen viimeisellä rannalla hoitohenkilöstö palkkavaateistaan lopulta sittenkin tinkii.
"Olemme kerta kaikkiaan luopuneet kiltin tytön roolista. Olemme tosissamme ja se pitää tulosopimuksen rakentajien muistaa."
Lakolla ei pelotella, mutta lakkokonetta kaiken varalta kuitenkin jo rasvaillaan. "Korostan, etten uhoa, mutta en halua myöskään tulla housut kintussa yllätetyksi."
Sekään ei kokoomuksen puoluevaltuustoa johtavan Jaana Laitinen-Pesolan päätä tiukan paikan tullen käännä, että mahdollinen lakko ei ole vaalien jaloissa parasta mahdollista mainetta omalla puolueellekaan.
"Minä saan palkkani tehyläisten edunvalvonnasta, se on minulle ykkösasia."