Pääkirjoitus

Tehy syö­vyt­ti suo­sio­ta

Kansan tyytymättömyys hallitukseen on alempana kuin moneen vuoteen. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Vanhasen kabinetti saa vihoja päälleen hoitoalan työmarkkinakiistan takia.

_
_
Kuva: ulla etto

Kansan tyytymättömyys hallitukseen on alempana kuin moneen vuoteen. Selitystä ei tarvitse kaukaa hakea. Vanhasen kabinetti saa vihoja päälleen hoitoalan työmarkkinakiistan takia.

Matti Vanhasen kakkoshallituksen taival lähti yllätyksellisen vaalituloksen jälkeen uudessa kokoonpanossa liukkaasti liikkeelle. Hallituksella tuntui olevan vauhtia ja aloitteellisuutta. Vaikutelmaa vielä korosti oppositioon jääneen SDP:n lamaantuminen. Niinpä ensimmäiset mielipidemittaukset vaalien jälkeen kertoivat eduskuntavaalien trendin jopa vahvistuneen: kokoomus nousi kesän edetessä viikoiksi jopa suosituimmaksi puolueeksi.

Nyt tilanne on muuttunut. Erityisen selvä muutos syksyn mittauksissa on ollut kokoomuksen nousun vaihtuminen laskuun. SDP on ainakin Yleisradion mittausten mukaan noussut kokoomuksen rinnalle. Samanlaista mielialojen käännettä heijastaa myös Kalevan Suomen Gallupilla teettämä mielipidetutkimus, joka selvitti kansalaisten suhtautumista hallitukseen.

Aiempaa vertailukohtaa ei Vanhasen kakkoshallituksen taipaleelta vielä ole, mutta tässä kuussa mitatut luvut puhuvat puolestaan sellaisenaankin: haastatelluista 40 prosenttia oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan, 25 prosenttia tyytymättömiä. Toisaalta tyytyväisiä, toisaalta tyytymättömiä 33 prosenttia.

Hallituksen kannalta tilanne on niin kauan jotakuinkin siedettävä, kun tyytyväisiä on enemmän kuin tyytymättömiä. Siitä huolimatta lukemia ei voi kehua. Numeroita on havainnollista suhteuttaa siihen, miten kansa suhtautui Vanhasen ykköshallitukseen sen ensimmäisten kuukausien jälkeen syksyllä 2003. Tuolloin tyytyväisiä oli puolet haastatelluista, tyytymättömiä vain runsaat 10 prosenttia. Samoin edellisen hallituksen arvosana pysyi koko vuosijakson 2003-2006 kauniimmissa lukemissa kuin mitä Vanhasen kakkonen perjantaina julkistetussa mittauksessa saavutti.

Nyt saatuja lukemia voi verrata myös siihen, että hallituspuolueet kokosivat eduskuntavaaleissa lähes 60 prosentin tuen. Tuosta äänestäjäjoukosta ollenkaan kaikki eivät siis huuda hurraata omienkaan poliitikkojen toimille.

Ei ole vaikea nähdä, mikä kriittisyyttä eniten selittää. Aivan ilmeinen syy on terveydenhuoltoalan työtaistelu. Vaikka siinä kamppailussa ovat neuvottelupöydässä kuntatyönantaja ja Tehy, monien silmissä nimenomaan hallitus, erityisesti kokoomus, on kiistan synnyn suuri syypää. Kokoomusta pidetään tahona, joka antoi terveydenhuoltoalalle lupaukset mojovista palkankorotuksista, joihin hallitus ei nyt osoita riittävästi rahaa.

Syntitaakan kaatumisesta juuri kokoomuksen niskaan kielii sekin, että kansa on tyytyväisempi keskustalaiseen pääministeriin kuin koko hallitukseen. Teflonia ei silti ole Vanhasenkaan pinta. Kriittisyys häntäkin kohtaan nyt suurempi kuin kertaakaan ennen.

Tutkimuksen mukaan sentään kokoomuslaiset pystyvät näkemään hallituksen kohtalaisen hyvässä valossa: tyytyväisiä on 70 prosenttia. Keskustalaisten innostus on hiukan vähäisempi, mutta vihreiden kenttä napisee lujasti. Puolueessa on enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä.

Tämän ovat vihreiden johtohahmot saaneet huomata myös viime päivinä saamastaan palautteessa. Moni kannattaja on ärsyyntynyt etenkin hallituksen läpi viemästä potilasturvalaista. Hallituksen sisältä vilautellut puheet Vuotoksen ja Kollajan rakentamisesta eivät nekään saa puolueen peruskannattajilta kiitosta. Tehy-kiistassa eduskunnan vihreät kuitenkin selvittivät testinsä: kaikki puolueen kansanedustajat pysyivät kiistellyn lain takana.