Hoitoalan ammattilaisten liiton Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola (kok.) paheksuu, että kuntasektori ei ole riittävästi vakinaistanut hoitohenkilökuntaa. Samanaikaisesti valtiolla olevia pätkätyöntekijöitä vakinaistetaan.
"Palvelusuhdeturvalaki kieltää työsuhteiden perusteettomat ketjutukset ja määräaikaisuudet", Laitinen-Pesola korostaa.
"Muutama vuosi sitten hoitajia vakinaistettiin jonkin verran herkemmin. Nyt kunnissa ja kuntayhtymissä näkyy uudenlaista varovaisuutta. Kunnissa seurataan talouden kehitystä eikä uskalleta tehdä vakinaistamispäätöksiä", hän arvelee.
Tehyn jäsenistä määräaikaisissa työsuhteissa on 25 prosenttia. Laitinen-Pesola kertoo, että suurin osa nuorista ikäluokista on määräaikaisia.
"Nuoret miettivät eniten tämän takia alan vaihtoa."
Valtiolla ei ole
keinoa ohjata
Laitinen-Pesolan mukaan määräaikaiset työsuhteet ajavat ihmisiä ulkomaille töihin.
"Esimerkiksi Englannissa ja Norjassa hoitaja saa toistaiseksi voimassa olevan eli vakinaisen työpaikan."
Hän muistuttaa, että Suomi harmaantuu ja ikääntyy muuta Eurooppaa nopeammin.
"Meillä ei ole perusteita käyttää laajalti määräaikaisia, koska hoitohenkilökunnan tarve on tulevaisuudessa pikemminkin kasvava kuin laskeva."
Laitinen-Pesolan mukaan kuntatyönantaja on puhunut myös pätkätöiden vakinaistamisen puolesta. Hän muistuttaa, että paikallisiin ratkaisuihin kunnissa on vaikea puuttua eikä valtiolla ole enää käytössä normiohjausta.
Hoitovirheet merkki resurssipulasta
Henkilöstöstä on Laitinen-Pesolan mukaan pulaa kaikilla terveydenhuollon sektoreilla. Hän tähdentää, että erityisesti vanhustenhuollossa on resurssivajetta.
Laitinen-Pesolan mukaan hoitovirheet ja niin sanotut läheltä piti tilanteet johtuvat usein siitä, että työvuorossa on ollut liian vähän väkeä.
"Väkivaltatilanteita pystyttäisiin paremmin ehkäisemään myös riittävällä työntekijämäärällä."
Hänen mielestään kansallinen terveysprojekti ja valtionosuuksien lisäykset sisältävät runsaasti myönteisiä signaaleja.
"Peruskysymys on se, että kuntien taloudellinen tilanne on hyvin vaihteleva."
Hoitotakuu
edellyttää väkeä
Potilaiden hoidon tarve arvioidaan tulevaisuudessa yhtenäisten periaatteiden mukaisesti. Hallituksen on määrä antaa lähiaikoina lakiesitys hoitotakuusta.
Laitinen-Pesola muistuttaa, että hoitotakuu ei onnistu vain lääkärityövoimalla. "Jos lähdetään hoidon saatavuuden turvaamiseen, se tarvitsee myös muuta henkilökuntaa."
Laitinen-Pesolan mukaan vastuukysymykset ovat hyvin tärkeitä, kun hoitajien ja lääkäreiden välistä työjakoa mietitään uudelleen. Hän painottaa, että tehtävien siirron pitää näkyä myös palkkauksessa.
Tehyn mukaan lääkäreiltä hoitajien vastuulle voitaisiin siirtää muun muassa pitkäaikaissairauksien seuranta ja lääkärissä käynnin alkukartoitusta. "Sairauslomatodistusten kirjoittaminen on lääkäriresurssien hukkakäyttöä", Laitinen-Pesola toteaa.