Hoitajaliitto Tehy ei toistaiseksi uhkaa uusilla joukkoirtisanomisilla. Tehyn hallitus päätti tiistaina pidättäytyä painostustoimien laajentamisesta, jotta ne eivät vaikeuttaisi sovittelulautakunnan työtä.
Liiton puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan (kok.) mukaan nyt halutaan katsoa, tuleeko lautakunnan työstä lähiaikoina tuloksia.
-- Uskomme kyllä että tämä olemassa oleva uhka on jo sellainen, että sen pitäisi tuoda ratkaisuja.
Tehy julkisti tiistaina mahdolliseen toiseen irtisanoutumisaaltoon ilmoittautuneiden 3 600 tehyläisen määrän ja uudet sairaalat, joihin irtisanoutumiset kohdistuisivat.
Aiemmilla listoilla on noin 12 500 hoitajan nimet. Jos sopua hoitajien palkkakiistaan ei löydy, heidän viimeinen työpäivänsä on 19. marraskuuta.
-- Haluamme antaa lautakunnalle aivan oikean mahdollisuuden tehdä ratkaisu. Se löytyy todella helposti; ei tarvita kuin rahaa.
Arkkiatri Risto Pelkosen vetämä sovittelulautakunta kokoontui jälleen puoliltapäivin selvittämään kiistaa.
Lautakunnan aikataulun takarajaksi ei Laitinen-Pesolan mukaan ole asetettu julkisudessa esillä ollutta torstaita, vaan kokouksia on sovittu pidettäväksi senkin jälkeen.
-- Kun palikat saadaan järjestykseen, meillä on edellytykset tehdä ratkaisu hyvinkin nopeasti.
Tehyllä ei ole tietoa pakkolaista
Tiistaina Helsingin Sanomien julkistama tieto hallituksen kaavailemasta pakkolaista on Laitinen-Pesolan mukaan pelkkien huhujen asteella. Tehy ei ole saanut vahvistusta sellaisesta lainvalmistelusta, jolla hoitajat aiottaisiin pakottaa töihin.
Pakkolait eivät kuulu Suomen kaltaiseen yhteiskuntaan, Laitinen-Pesola sanoi. Ne olisivat kansainvälisenkin lainsäädännön vastaisia.
-- Toivomme että tällaisessa maassa, jossa naiset ovat ensimmäisenä maailmassa saaneet äänioikeuden ei sorruta sellaiseen ratkaisuun, että asia joka on ratkaistavissa rahalla, yritetään tällaisella pakkolainsäädännöllä ratkaista.
Aiemmat rajoitukset, joilla on pyritty estämään yhteiskunnan kannalta vaarallisiksi arvioituja lakkoja, ovat Laitinen-Pesolan mukaan olleet virkariitalautakunnan päätöksiä, joita lakkojärjestö on noudattanut tai jättänyt noudattamatta.
-- Mitään lainsäädäntöä ei ole ollut olemassa. Tuntuu kummalliselta, jos ihmiset ovat irtisanoutuneet työstään, niin heidät pakotettaisiin työhön josta he ovat irtisanoutuneet. Tilanne on erilainen kuin lakkotilanteessa.
Keskeisimmissä tehtävissä olevien työhön pakottaminen ei Laitinen-Pesolan mukaan vesittäisi työtaistelua, sillä irtisanoutuvien joukko olisi silti noin 10 000.
Hän sanoi toivovansa, että pakkolailla spekuloinnillakaan ei vaikeutettaisi sovittelulautakunnan työtä.
Toisessa aallossa kosolti uusia sairaaloita
Toinen irtisanoutumisaalto kohdentuisi siten, että aiempien sairaaloiden lisäksi se laajentuisi uusiin kohteisiin. Niitä olisivat HUS:n Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueet, Kymenlaakson ja Kuusankosken aluesairaalat, Halikon, Paimion, Loimaan, Riihimäen, Raision ja Ähtärin sairaalat, Rauman aluesairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala, Lahden kaupunki, Mikkelin, Savonlinnan ja Länsi-Pohjan keskussairaalat.
Aiemmin ilmoitetuista irtisanoutumisista lähes kaksi kolmasosaa kohdistuu viiteen suurimpaan yliopistolliseen sairaalaan.