Kajaani Ahvenanmaan tehyläisten lakon jatkuminen ihmetyttää Manner-Suomen tehyläisiä. Tehyn valtuuston kajaanilainen puheenjohtaja Vuokko Matero kertoo, että asiaa kummasteltiin jopa Kuhmon Kamarimusiikissa konserttitauolla naistenhuoneessa.
Ahvenanmaan Tehyn lakko on kestänyt jo kolme kuukautta. Matero huomauttaa, että jonkin verran lakon osapuolet ovat lähentyneet. Iso askel oli jo neuvotteluoikeuden saaminen Tehylle.
Ahvenanmaalla työehdoista sopii maakuntahallituksen kanssa neuvottelujärjestö TCÅ. Tehyn Ahvenanmaan osasto erosi TCÅ:sta keväällä juuri ennen, kuin se hyväksyi maakuntahallituksen kanssa saavutetun neuvottelutuloksen.
Tehyn Ahvenanmaan osasto neuvottelee itsenäisesti, mutta keskusjohto lakkoasioissa on Tehyllä. Lakkoavustukset maksetaan Tehyn työtaistelukassasta.
"Tukilakkoa ei ole Tehyssä pohdittu. Tehyn hallitus käsittelee ensi tiistain kokouksessa Ahvenanmaan työtaistelua ja mahdollisia tukitoimia. Länsirannikon ammattiosastoissa tukilakoista oli puhetta Ahvenanmaan lakon alussa."
Tehyn valtuusto kokoontuu ylimääräiseen istuntoon ensi keskiviikkona arviomaan viime neuvottelukierrosta ja käsittelemään myös Ahvenanmaan työtaistelua.
Vuokko Matero on seurannut lakkoa lähinnä television ruotsinkielisistä uutisista. Hänen mukaansa lakolla on paikallisten ihmisten tuki. "Lakolla halutaan pysyä Ahvenanmaan sisäisen palkkarakenteen tasalla. Tehyläisten palkat ovat siellä jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä. Alan palkat ovat hiukan korkeampia kuin muualla Suomessa."
"Lakolla on tavoitteensa, eikä sopimukseen pyritä vain sopimuksen vuoksi. Alan lakoilla on taipumus venyä, koska koko toimintaa ei pystytä sulkemaan suojelutyön vaatimuksen takia."
Ahvenanmaalla hoitohenkilökunnasta on pulaa. Työntekijöitä ei kuitenkaan houkutella Suomesta.
Vuokko Matero työskentelee apulaisosastonhoitajana Kainuun keskussairaalassa. Kainuussa valmistellaan parhaillaan vuonna 2005 alkavaa hallintokokeilua, joka vaikuttaa huomattavasti terveydenhoitoon.
Pohjoisen palkat alarajoilla
Matero on miettinyt, voiko Ahvenanmaan tilanteessa ja Kainuun hallintomallissa olla yhteistä, eli voisivatko Kainuun tehyläiset esimerkiksi lakkoilla irrallaan muusta järjestöstä.
"Ei minusta", hän toteaa. "Täällä pannaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahat yhteen maakuntahallinnon alle. Kuntien ja valtion suhde ei muutu, vaan asioita järjestellään Kainuun sisällä. Ahvenanmaan kaltaista autonomista asemaa ei tule."
Voimassa olevassa tupossa tehyläisten palkoille on määrätty vain alaraja, vähimmäispalkkataso. Vuokko Materon tuntuman mukaan Kuopion pohjoispuolella on palkkataso on alempi kuin etelämpänä. Oulu on yleensä kuulunut samaan Pohjois-Suomen kastiin, mutta nyt siellä on saatu palkkoja nostetuksi.
"Kainuun sairaanhoitopiirissä vajaa kolmasosa sairaanhoitajista saa palkkaa yli perustason. Kutakuinkin sama linja on laboratorionhoitajilla, kätilöillä, lähihoitajilla, mielenterveyshoitajilla ja lastenhoitajilla."
Vuokko Matero on osallistunut ay-toimintaan vuodesta 1975, ennen nykyisen Tehyn perustamista Sairaanhoitajaliitossa. Omaa tilinauhaansa katsellessa hän on miettinyt, onko käteen jäävä osuus sinä aikana muuttunut juuri ollenkaan.
"Palkasta on puhuttu aina, se ei ole ikinä ollut kohdallaan. Pitäisi saada päättäjät uskomaan, että meille pitää maksaa suhteessa työn vaativuuteen ja vastuuseen, eikä vain peruspalkkatasoa."