Te­ho­poi­mi­ja luottaa ha­ra­vaan

Marjastus on paitsi tekniikka- myös välinelaji. Se tuli selväksi, kun sata puolukan perässä rynninyttä MM-kisailijaa keräsi Suomussalmella lauantaina tunnissa talteen 723 kiloa vielä hailakan punaista hyytelömarjaa.

Parhaille paikoille oli kova kiire.
Parhaille paikoille oli kova kiire.

Marjastus on paitsi tekniikka- myös välinelaji. Se tuli selväksi, kun sata puolukan perässä rynninyttä MM-kisailijaa keräsi Suomussalmella lauantaina tunnissa talteen 723 kiloa vielä hailakan punaista hyytelömarjaa.

Kisan järjestäjä Arktiset Aromit -yhdistys osoitti laiskojen automarjastajien puheiksi jutut huonosta puolukkasadosta. Kilpailijat vietiin sellaiselle marjakankaalle, että yhdeksänä syksynä pidetyn kisan kaikkien aikojen parhaita tuloksia saatiin kirjoitella uusiksi.

Haravapoimurisarjassa Lasse Tasala teki uuden ennätyksenkin. Myös sarjan kakkonen Eeva Romppainen veteli puolukkaa mittojen mukaan säädetyllä haravallaan hämmästyttävää vauhtia. Suomussalmelaisen Aarre Heikkisen valmistaman tehosarjan toinen puoli on ottavaksi muotoiltu ja pitkällä kahvalla varustettu muovisaavi.



Takana tonni mustikkaa


"Näin se käy hyvin, kun ei tarvitse kyykistellä. Mustikkaa poimin tänä kesänä hieman yli tuhat kiloa, puolukan poiminta alkaa vasta tästä kisasta", entinen rajamies ja aktiiviurheilija Tasala kertoi.

Käsinpoimintasarjassakin nähtiin upeita suorituksia, sekä aikuisten että lasten sarjoissa.

Simo Moisio Arktisista Aromeista kertoi, että joka vuosi saa jännätä, ehtiikö joku korjata kisa-alueen puolukat talteen ennen kisaa. Jokamiehen oikeutta kun ei haluta rajoittaa MM-taiston takia. Joskus paikkaa on jouduttu vaihtamaan viime tingassa.

Suomussalmella oli mukana myös venäläisiä poimijoita. Näppäräsormisiksi kehuttuja thaimaalaisia yritetään saada mukaan ensi vuonna.

"Kisa tuo tunnetuksi Suomussalmea ja marjastusta harrastuksena. Marjastus kelpaa myös matkailuvaltiksi. Se on kyllä huomattu Kainuussa, kun ulkomaalaisryhmiä on viety marjametsään", Moisio vakuutti.

Tänä vuonna Venäjällä on maksettu mustikasta parempaa hintaa kuin Suomessa. Moision mukaan naapurin omat markkinat ovat alkanet vetää vauhdilla; ihmisillä on halua ja varaa ostaa marjatuotteita. Suurta ongelmaa venäläisen marjan jääminen rajan taa ei ole tuonut.

"Ruotsissa se tuntuu enemmän, sillä siellä marjastusharrastus voi huonommin kuin Suomessa", Moisio kertoi.



Ulkomaalaisia tarvitaan


Suomalaista mustikkaa viedään etenkin Kiinaan ja Japaniin, jossa sillä on lähes lääkkeen asema. Puolukan markkinat löytyvät pääosin Saksasta ja Itävallasta.

MM-kisat avannut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki (kesk.) kertoi, että ulkomaalaisten poimijoiden ongelmien takia ministeriöissä pohditaan nyt, miten pelisääntöjä voitaisiin selkeyttää.

"Ongelmien syinä olivat osin ylimitoitetut odotukset ja katteettomat lupaukset. Ulkomaalaisia poimijoita kuitenkin tarvitaan niin metsä- kuin luonnonmarjojen poiminnassa", Lehtomäki tähdensi.

Ilmoita asiavirheestä