Nuorten työpaja Kiimingissä sai viime viikolla tunnustusta esimerkillisestä ja tehokkaasta toiminnastaan Suomen Kuntaliitolta ja valtakunnalliselta työpajayhdistykseltä. Työpajalla ei jäädä lekottelemaan tunnustuksen valokeilaan, vaan kehitetään toimintaa entistä vireämmäksi.
Vuoden 2006 työpajatoiminnan työvalmennuksen tunnustuksella palkittu projektipäällikkö Pertti Veijonen kertoo, että paraikaa Kiimingin työpajalla ajetaan sisään niin sanottua porstuamallia. Sen tarkoituksena on löytää paikka työpajan asiakkaalle nykyistä yksilöllisemmin ja tehokkaammin.
Työpajalle on haussa työnetsijä, joka toimii yhteyshenkilönä yrityksiin päin ja pyrkii löytämään työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikat pajalaisille. Parhaimmillaan 80 prosenttia työpajan nuorista on saanut työ- tai koulutuspaikan.
Veijonen lukee tehokkuuden ja tunnustukset työpajan henkilökunnan ansioksi. Talossa on neljä yleisvalmentajaa, neljä työvalmentajaa ja yksi työnsuunnittelija. Pienen kunnan mittakaavassa resurssit ovat erinomaiset. Oulun ympäristökuntien muissa työpajoissa ei ole esimerkiksi yleisvalmentajia lainkaan.
"Kunta on ollut tässä hyvin mukana, mutta kunta myös pärjää taloudellisesti", Veijonen sanoo.
Tilanpuute vaivaa
Kiimingin nuorten työpajalla on nelisenkymmentä asiakasta. Tavoitteena on nostaa määrä 70:een. Honkimaalla sijaitsevassa rakennuksessa tehdään puu- ja metallitöitä. Kangastyöpaja sijaitsee kirkonkylällä entisen terveyskeskuksen talossa.
Töitä paja saa ihmisten entisöitäviksi tuomista huonekaluista ja kunnan eri hallintokuntien irtaimiston korjauksesta. Lisäksi pajalaiset hoitavat Kiimingin ruokapalvelujen kuljetuksia, tekevät pihatöitä sekä korjaustöitä rakennuksiin vanhuksille, veteraaneille ja invalideille.
Veijosen mukaan työpajalla kärsitään vakavasta tilaongelmasta. Kun metalli- ja puupuolella häärii parhaimmillaan 30 ihmistä, nykyiset tilat käyvät ahtaiksi. Kaikki toiminta yhdessä paikassa olisi nykyistä kahteen paikkaan hajautettua mielekkäämpi ratkaisu.
Työpaja on esittänyt, että se saisi Näätämöntieltä kokonaisen teollisuushallin käyttöönsä. Paikassa harjoitteleva nyrkkeilyseura voisi saada tilat nykyiseltä työpajalta Honkimaalta.
Työpajalta sikafarmariksi
Togosta viisi vuotta sitten Suomeen tullut Tomeiy Messan on ollut Kiimingin työpajalla tammikuusta saakka ja haluaisi olla koko vuoden. Hän kertoo tehneensä kaikenlaisia töitä lumen luonnista huonekalujen hiomiseen ja maalaamiseen. "Työpajajaksoni jälkeen aion hakea koulutukseen ja perustaa oman yrityksen, maatilan, jossa kasvattaisin sikoja", Messan suunnittelee.
Pekka Niskala on metallialan perustutkinnon suorittanut nuorukainen, ja hänelle työpaja etsii alan harjoittelu- tai oppisopimuspaikkaa. Veijonen uskoo, että paikka löytyy, sillä metallityötä taitavista on kysyntää.