Nuorten liikuntaharrastuksen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Kunnat ovat nostaneet hallimaksuja, urheiluseurat tarpovat talousalhossa. Edes sadat tuhannet vapaaehtoistyöntekijät eivät pysty nostamaan seuroja ahdingosta, sillä pelkkä hyvä tahto ja ahkeruus eivät riitä. Vanhempien kukkaro laihtuu yhä nopeampaa vauhtia.
Liikuntatieteiden kandidaatti Kari Puronahon mielestä tehokas markkinointi ratkaisee nuorten liikunnan talousongelmat. Puronaho on tehnyt taloustieteiden väitöskirjan aiheesta Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi. Väitöskirja tarkastetaan maanantaina 5. kesäkuuta Jyväskylän yliopistossa.
- Seuroissa ei ole ihmisiä, jotka ehtisivät tai osaisivat markkinoida nuorten liikuntaa. Tehokas toiminnanjohtaja tai markkinointipäällikkö hankkii nopeasti oman palkkansa. Ammattitaitoinen seurajohtaja pystyy luomaan toimivat suhteet yhteistyökumppaneiden ja kunnan kanssa, ja tämän seurauksena nuorten liikunnan kustannukset putoavat, Puronaho uskoo.
Jyväskylän maalaiskunta toimi tiennäyttäjänä
Kari Puronaho ottaa esimerkiksi Jyväskylän maalaiskunnan, joka päätti määräajaksi olla perimättä junioreilta hallimaksuja. Kokeilu muuttui pysyväksi käytännöksi.
- Maalaiskunnassa seurat ovat perustelleet asiansa pätevästi. Seurojen yhteistyö kunnan liikuntatoimen kanssa on sujunut rakentavasti. Eikä maalaiskunta ole ainoa kunta Suomessa, joka on menetellyt näin. Ei se niin ole, että hallimaksujen korottaminen on ainoa tapa toimia.
- Kyllä kunnat ymmärtävät nuorten liikunnan suuren merkityksen. Seuroissa toimivat nuoret selvittävät helpommin murrosiän vaikeudet. Nuorten liikunnan seurauksena on terveyttä ja hyvinvointia, siis säästöä kunnan kustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Pienten seurojen päättäjät järkeilevät, että toiminnanjohtajan palkkaaminen on iso riski. Puronaho myöntää, että ajatuksessa on totta toinen puoli.
- Siksi pitääkin luoda järjestelmä, jossa seura saa vaikkapa puoleksi vuodeksi rahoituksen hankkeelleen. Näin uuden toiminnanjohtajan ei tarvitse juosta alussa kiihkopäisesti oman palkkansa edestä. Kun myönteinen kehä alkaa pyöriä, toiminnanjohtaja on paljon enemmän kuin palkkansa arvoinen.
Vierumäen urheiluopiston tutkimus- ja kehitysjohtajana työskentelevän Puronahon mielestä pitää selvittää, minkä kokoisen seuran kannattaa palkata toiminnanjohtaja. Hyvin pienten seurojen on viisasta ottaa yhteinen toiminnanjohtaja.
Kilpaurheilu kasvattaa rutkasti kustannuksia
Kari Puronahon aineisto on laaja, sillä vastaajina oli 1 572 kotitaloutta ympäri Suomen. Perheiden lapset olivat 6-18-vuotiaita. Puronahon apuna aineiston keräämisessä toimivat seuraihmiset ja liikunnanopettajat. Netti oli oiva apuväline.
- Kilpaurheilu on kolme, jopa neljä kertaa harrasteliikuntaa kalliimpaa. Ero johtuu harjoituskertojen kasvusta, pakollisista maksuista, matkakustannuksista sekä välineiden ja tekstiilien vaatimuksista. Useimpia lajeja harrastetaan nykyisin lähes ympäri vuoden, ja se lisää kustannuksia.
Taitoluistelu, ratsastus ja hiihto olivat kalleimmat lajit, lentopallo, pesäpallo, yleisurheilu ja uinti halvimmat. Hiihdon kalleus johtuu välineistä. Lentopallon ja pesäpallon välineet ovat halpoja. Muita tutkimuksessa mukana olleita lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko, koripallo, naisvoimistelu, salibandy ja tanssi.
- Kaikkia lajeja voi harrastaa edullisesti, mutta jokaiseen lajiin saa kulumaan tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Erään kilparatsastajan vuotuiset kustannukset nousivat 37 500 euroon, eikä summassa ole mukana hevosen ostohinta. Hevonen sairastui, lääkkeisiin kului yli 10 000 euroa. Toisaalta ratsastus voi olla edullistakin, jos perheessä on muuta käyttöä varten hankittu hevonen.
Vanhemmat tinkivät omista menoistaan
Jos perheessä on useita kilpaurheilua harrastavia nuoria, vanhemmat joutuvat taloudellisesti koville. Joskus tulee vastaan tilanne, että nuoren on vähennettävä urheilemistaan. Useimmiten joustavat vanhemmat, jotka tinkivät omista harrastuksistaan.
- Monet vanhemmat luopuvat vaikka oikeasta kädestään lastensa hyväksi. Jos lapsella on halua ja riittävästi menestystä, voidaan ajaa vaikka Kemistä Rovaniemelle päivittäin harjoittelemaan, kuten teki Kalle Palanderin isä aikoinaan.
- Mihin me niitä rahoja ja aikaa sitten käytettäisiin, jos emme lasten hyviin harrastuksiin, vastasi minulle eräs äiti. Tämä vastaus kuvastaa hyvin vanhempien asennetta. Varakkaiden perheiden lapset pystyvät harrastamaan kalliita lajeja. Vähätuloisissa perheissä joudutaan miettimään, mitä lajeja lapset voivat harrastaa.
Kuvateksti: Kari Puronaho uskoo, että seurajohtajien tekemä ammattitaitoinen markkinointi laskee nuorten liikunnan kustannuksia. (Kuva: Mikael Juudin, STT)