Dementian nopealla toteamisella ja oikea-aikaisella hoidolla saavutetaan huomattavat säästöt erikoissairaanhoidon menoissa ja kylkiäisenä myös potilaan elämänlaatu paranee.
Pyhäjärvellä on kehitetty hoitomalli, joka toimii hyvin jo 11 kunnassa ja jota kopioidaan nyt muualle maahan. Pyhäjärvellä toimii Suomen Dementiayhdistyksen Karpalokoti, joka on johtanut laajaa dementiahoidon mallin kehittämishanketta.
Mallia on kokeiltu hyvin tuloksin Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnan kunnissa.
"Kuntiin on luotu muistihoitajaverkosto, jossa hoitajat tekevät perustutkimukset ja terveyskeskuslääkäri päättää, tarvitaanko lisätutkimuksia. Aiemmin potilaat lähetettiin automaattisesti Oys:n muistiklinikalle", projektin vetäjä erikoissairaanhoitaja Mirja Hynninen kertoo.
Hoito tehokkaampaa
Omassa terveyskeskuksessa tehtävät perustutkimukset ovat huomattavasti halvempia kuin keskussairaalan tutkimukset.
Myös potilaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, ettei heidän tarvitse matkustaa pitkiä matkoja keskussairaalaan.
Projektin yhteydessä on luotu myös säännöllinen neurologin etäpoliklinikkapalvelu terveyskeskuksiin.
Tärkein saavutus hankkeessa on se, että muistihoitajien työn tuloksena dementiapotilaat löydetään tehokkaammin ja saadaan hoidon piirin varhaisemmassa vaiheessa. Hoidon tehon kannalta se on olennaisen tärkeää.
"Alzheimerin taudissa lääkehoidon viivästyminen vain kolmella kuukaudella voi merkitä korjautumatonta menetystä. Potilaan tila ei palaudu ennalleen", dementiahoitomallia kehittämässä ollut dosentti Ilkka Winblad mainitsee.
Useissa terveyskeskuksissa muistihoitajat tekevät työtään jonkin muun toimen ohella. Nivalassa on kokopäiväinen muistihoitaja.
"Täällä on koettu tärkeäksi se, että eri kunnissa toimivien hoitajien kesken on luotu verkosto, josta työhön saa tukea. Karpalokoti on olennainen osa tätä verkostoa", Mirja Hynninen sanoo.
Projektia aloitettaessa 11 kunnan alueella oli vain noin 260 todettua dementiapotilasta.
Potilaita enemmän
Nyt potilaita on lähes 500 enemmän. Kasvu johtuu suurimmaksi osaksi siitä, ettei sekavuudesta kärsiviä potilaita ollut diagnosoitu dementiapotilaiksi.
"Joissakin kunnissa väitettiin, ettei siellä ole lainkaan dementiapotilaita", Mirja Hynninen kertoo. Niin sanottuja piileviä dementiapotilaita on kunnissa edelleenkin. Ilkka Winbladin arvio on, että kolmannes dementiaa sairastavista on kunnissa diagnosoimatta ja näin muodoin vailla asianmukaista hoitoa.
Hoidon viivästyminen maksaa jatkossa kalliina laitoshoitona ja sairaan ihmisen heikompana elämänlaatuna.