Vauva tehohoidossa laitteiden ja mittareiden keskellä on pelottava näky. Vastasyntynyt kuuluu äidin syliin kosketus-, kuulo- ja hajuetäisyydelle. Äidin ja vastasyntyneen erottaminen toisistaan tuottaa molemmille psyykkisen stressitilan. Äidille tulee tunne, että sairaala omistaa vauvan.
Hiljattain julkaistun suomalaistutkimuksen mukaan keskosvauvojen tehohoidon psyykkiset vaikutukset saattavat näkyä äidin ja vauvan käyttäytymisessä vielä vuosien kuluttua. Mitä pitempään vauvaa on hoidettu sairaalassa syntymän jälkeen, sitä hankalampi hänen on kestää erotilanteita myöhemmin.
Äidin ja vauvan kiintymyssuhteen muodostumista vaikeuttaa sylikontaktin puuttuminen heti synnytyksen jälkeen. Mitä pitemmän aikaa äiti viettää vauvansa kanssa teho-osastolla, sitä vähemmän lapsella on käytös- ja tunne-elämän ongelmia koulunaloitusiässä. Pari vuosikymmentä on tiedetty, että tehohoidossa olevat keskosvauvat toipuvat nopeammin, jos he saavat viettää aikaa päivittäin vanhempiensa rinnalla ihokontaktissa kenguruhoidossa. Ulkomailta kuuluneiden hyvien kokemusten innoittamana useisiin suomalaissairaaloihin on alettu vaatia vauvojen tehohoitoa varten perhehuoneita.
Lähde: LL Reija Latvan lastenpsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja: Preterm birth and hospitalisation: experiences of mother and child (Keskossynnytys ja sairaalahoito: äidin ja lapsen kokemuksia)