Oululla ei ole muuta mahdollisuutta kuin säästää menoissaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Pelkän juustohöyläleikkaamisen ja vyönkiristämisen lisäksi Oulun on pakko muuttaa palvelurakenteitaan ja uudistaa toimintatapojaan vastaamaan ankeiden aikojen vaatimuksia.
Oulun säästösuunnitelma nojaa oululaispoliitikoista koostuvan remonttiryhmän näkemyksiin, mutta siinä on vahva kaupunginjohtaja Matti Pennasen kädenjälki. Remonttiryhmä esitti 12,7 miljoonan euron säästöjä, mutta Pennasen esityksessä säästösumma kasvaa miljoonilla, vaikka leikkaukset jakautuvat useammalle vuodelle.
Pennanen ei esitä kunnallisveron korotusta. Valtuuston ei tule kiristää veroruuvia, sillä kunnallisvero on jo nyt kipurajalla. Korotus iskisi kulutukseen, jota tarvitaan, jotta talous pyörisi edes jollakin tavalla.
Kovimmat säästöpaineet kohdistuvat kahteen suurimpaan hallinnonalaan, hyvinvointiin ja terveyteen sekä sivistys- ja opetuspuoleen. Pelkästään näistä voi laskea koituvan 25 miljoonan euron säästö.
Oulu hakee lähes kymmenen miljoonan euron kustannussäästöjä tehostamalla hyvinvointi- ja terveyspalveluja. Suunniteltu neljän hyvinvointialueen palvelumalli hyvinvointikeskuksineen otetaan käyttöön nopeutetusti vuoden 2016 aikana.
Keskustelua herättävimmäksi yksittäiseksi leikkaukseksi noussee Oulu-lisästä luopuminen. Lisää on yritetty poistaa säästöjen nimissä aiemminkin. Päätöstä ei ole kuitenkaan uskallettu tehdä nousseen äläkän vuoksi. Valtuutettujen olo voi muodostua nytkin vaikeaksi, sillä ensi keväänä pidetään eduskuntavaalit.
110 euron suuruinen Oulu-lisä on maksettu korotuksena kotikotihoidon tukeen. Oulu-lisän poistoa aiotaan lievittää sillä, että maksuton kerhotoiminta jatkuu kotihoitolapsille.
Oulu-lisä on rikkana rokassa, sillä sivistys- ja kulttuuripalveluiden tavoittelema koko kustannussäästö on 15 miljoonaa euroa.
Kaupunki vähentää 500 työntekijää, mutta ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Keinoina ovat eläköityminen ja tehtävien järjestelyt.
Ensi vuoden talousarviota ja vuosille 2016–17 ulottuvaa taloussuunnitelmaa maanantaina esitellessään Pennanen totesi, että liikkumavara on käynyt todella pieneksi.
Kun talouden perusta ei ole kunnossa, edessä on melkoinen savotta. Oulu tarvitsee kipeästi työpaikkoja ja investointeja.
Yritysten ja liikelaitosten maksaman yhteisöveropotin kutistuminen on iskenyt kaupungin verokertymään niin pahan kuopan, ettei sitä täytetä muista taskuista ottamalla. Oulu on menettänyt muutamassa vuodessa noin sadan miljoonan euron verotulon teknologia-alan hiipuessa.
Verotulot eivät Oulussa nouse ennen kuin kaupunkiin saadaan uusia työpaikkoja. Pennanen toivoo, että kasvu löytyy Pohjois-Ruotsin ja Norjan markkinoilta. Nopeaa piristysruisketta naapurimaat tuskin tuovat. Oulussa on realismia ajatella, että työttömyyden väheneminen rakennemurroksen jälkeen vie vuosia.
Pääkirjoitus