Pohjois-Suomen yliopistoista löytyy sekä tehoa että oikeita tuloksia. Lapin yliopisto sijoittui tehokkuudella mitaten Suomen yliopistojen kärkipäähän. Se on hieno saavutus nuorehkolta korkeakoululta. Oulun yliopisto puolestaan jäi tehokkuudessa keskitasolle, mutta sen tulokset ovat rahoittajien kannalta niin tarkoituksenmukaisia, että se mainittiin tutkimuksessa opetusministeriön mallioppilaana.
Vertailututkimuksen tehnyt Turun yliopiston kasvatussosiologian tutkimuskeskuksen professori Osmo Kivinen myöntää, että tehokkuuden mittaus on monimutkaista. Tulokseen vaikuttavat erittäin monet tekijät. Siksi tuloksen oikeellisuudesta voidaan kiistellä haluttaessa vaikka kuinka pitkään. Toisenlaiset painotukset muutamien osatekijöiden välillä tuottaisivat eri tuloksen. Nyt humanistis-yhteiskunnalliset korkeakoulut nousivat kärkeen.
Kiistelyyn ei silti ole aihetta, mutta yliopistojen erilaiset lähtötilanteet on hyvä tunnistaa. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on eletty pari vuosikymmentä voimakasta kasvuvaihetta. Rakennustyö on syönyt voimavaroja. Siitä huolimatta yliopistossa koetaan yhä myös tilanahtautta. Jotkut luentosalit ovat vajaakäytössä. Niiden käyttöä ollaan tehostamassa.
Tehokkuusmittauksella on yliopistoille joka tapauksessa enemmän kuin viihteellinen arvo. On silti aihetta pohtia, antaisiko koulutusaloittain tehty vertailu yliopistoille parempaa tietoa onnistumisesta.
Tutkijakoulutus kuuluu tiiviisti tiedeyliopiston rooliin. Siinä on varmasti Oulussa kehittämistä. Silti yliopiston voimakas panostus alueen huipputekniikan yritysten toivomille aloille on ollut perusteltua. Yliopisto on osaltaan ollut nostamassa pohjoiseen kasvukeskusta, joka pystyy patoamaan etelään suuntautuvaa muuttoliikettä ja jopa houkuttelemaan paluuvirtaa.
Jotkut yritykset ovat tosin harrastaneet myös ryöstöviljelyyn verrattavaa toimintaa. Oulussakin yleinen opiskelijoiden nappaaminen työelämään kesken opintojen on sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta osin arveluttavaa, mutta ei sentään säännönmukaisesti. Vaikkapa tietotekniikassa on mahdollista korvata osa opinnoista työelämästä saadulla tiedolla.
Pelkän tehomittauksen perusteella yliopistot eivät voi ratkaisujaan tehdä. Esimerkiksi Lapin yliopiston tilojen yhtenäistyminen on niin oppilaiden kuin opettajienkin kannalta mielekästä, vaikka kulut hieman lisääntyvät ja samalla mitattava teho alenee.
paakirjoitus@kaleva.fi