Oulu "Rehellisesti sanottuna minulla ei ehtinyt edes käydä mielessä, että tässä se on nyt tämä 12 vuoden työn päätös. Ei silloinkaan, kun neljän aikaan seisoin tontilla ja taivas oli kirkkaana liekeistä", myöntää Ocotecin toimitusjohtaja Jouni Lind reilu vuorokausi yhtiön Haukiputaan Ukonkaivoksen tehtaan tulipalon jälkeen.
Tehtaan normaalit tuotannolliset työt ovat pysähdyksissä pitkään, mutta ainakin yrityksen johdossa ponnisteltavaa riittää lähiviikkoina vähintäänkin kaksinverroin normaaliin verrattuna.
"Kun normaalisti bisnestä pyörittää, niin silloin pidetään silmät auki ja pohditaan erilaisia vaihtoehtoja, miten yritys etenee omalla linjallaan. Tulipalo on sellainen suunnittelematon tilanne, joka moninkertaistaa nämä ponnistukset. Hurjasti työtä saa tehdä, jotta tätä hommaa saa vietyä eteenpäin, asiakaskunnan säilytettyä ja yrityksen toiminnan turvattua", kertoo Lind.
Lindin mukaan Ocotecin tilannetta helpottaa se, että yrityksellä on Haukiputaalla kaksi tehdasta ja palosta huolimatta yhtiön jalostusarvosta noin 60 prosenttia säilyi vahingoittumattomana.
Jalostusputken tuhoutuneen puoliskon korvaamiseksi toimitusjohtaja on alkanut heti miettiä sitä, miten asiakkaille saataisiin toimitettua luvattuja toimituksia ja synnytettyä uusiakin kauppoja. Lindin mukaan tällaisessa tilanteessa suomalainen alihankintakulttuuri on arvossaan ja tuotantokatkoksen ongelmia pyritäänkin minimoimaan käyttämällä apuna kumppaneiden työpanosta.
"Suhdetoimintaverkosto pitää aktivoida 110 prosentilla, kun tällainen tilanne on päällä. Onneksi tämä sopimusvalmistus, missä mekin olemme mukana, on aika hyvin verkottunut", Lind kiittelee.
Ocotecin palo luokitellaan suuronnettomuudeksi eli vahingot nousevat reilusti yli rajana pidetyn 200 000 euron. Toukokuussa 2001 tulipalossa täysin tuhoutuneen Incap Furniture Oy:n Kärsämäen tehtaalla palovahingoissa ja tuotannon keskeytyksessä puhuttiin sen sijaan jopa 150 miljoonasta markasta eli reilusta 25 miljoonasta eurosta.
Pystytystä ja
paperityötä
"Vieläkin asia on auki ja me taistelemme oikeudessa vakuutusyhtiön kanssa useiden miljoonien eurojen suuruisista korvauksista", kertoo Incap Furnituren toimitusjohtaja Sauli Huikuri liki kolme vuotta palon jälkeen.
Huikurin mukaan Haukiputaallakin saadaan varautua melkoiseen paperityörupeamaan esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa ja siinä rinnalla pitäisi vielä ylösajaa uutta tehdasrakennusta ja ylläpitää yhteydet asiakkaisiin.
Sauli Huikurin mukaan Incapissakin tehtiin kaikki mahdollinen, jotteivät ostajat olisi kaikonneet, mutta silti palon jälkimainingeissa hävisi iso asiakas Yhdysvalloista ja toinen Keski-Euroopasta.
Huikurinkin mukaan alihankintaverkoston iskukyky on ratkaisevaa tilanteessa, jossa oma toiminta joudutaan tilapäisesti keskeyttämään.
"Hyvin oleellista yritykselle on se, onko keskeytysvakuutus kunnossa, jotta pystyy menetetyn katekorvauksen kustantamaan. Alihankkijalle joutuu nimittäin kriisitilanteessa maksamaan vähän normaalia enemmän", sanoo Huikuri.
Kolmen vuoden perspektiivillä Huikuri näkee myös suurpalossa myönteisiä, henkilökunnan yhteenkuuluvuutta lisänneitä piirteitä.
"Jos kriisitilanteessa henkilöstön hoitaa oikein, niin työntekijät kyllä venyvät. Meillä kaikki työntekijät jalkautettiin alihankkijoiden yrityksiin ja henkilökunta oli myös halukas venymään poikkeusoloihin turvatakseen jatkossa oman työpaikkansa", Sauli Huikuri kiittelee.
Suurvahingot
lisääntyneet
Vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta on huolissaan 90-luvun lamavuosien jälkeen lisääntyneestä suurvahinkojen ja etenkin suurten tulipalojen määrästä.
"Tulipalojen määrä on Suomessa ollut noin kymmenen vuotta suurinpiirtein samalla tasolla samoin kuin meidän korvatut palovahingot. Sen sijaan palovahinkojen rakennemuutos on ollut selvä eli suurvahinkojen osuus korvausmenon sisällä on selvästi kasvanut", Pekurinen huomauttaa.
Suurpalojen määrän kasvu tietää, että 80-90 prosenttia korvauksista menee nyt suurvahinkoihin.
"Yrittäjien kannattaakin miettiä hyvissä ajoin toiminnan jatkuvuus mahdollisen suurpalovahingon jälkeen. Tässä on erinomaisena hyvänä tuotteena vakuutusyhtiöiden keskeytysyvakuutukset", sanoo Pekurinen.
Pekurisen mukaan vakuutusyhtiöissäkin asiaan kannattaisi kiinnittää huomiota ja keskittää voimavaroja keskeytysvakuutuksen räätälöintiin, mitoittamiseen ja oikeaan hinnoitteluun.
"Suurpalojen jälkeen on sattunut sellaisia tapauksia, että esimerkiksi ikääntyneellä yrittäjällä ei enää palon jälkeen riitä voimia aloittaa alusta", perustelee Pekurinen keskeytysvakuutusten käyttöä.
Keskeytysvakuutus tulee tarpeeseen vasta onnettomuuden jälkeen, mutta suurpalojen ennaltaehkäisyynkin Pekurisella on hyvä keino.
"Jos yritys haluaa alusta asti pelata varman päälle, niin silloin kohde sprinklataan eli varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Sprinklatun kohteen keskimääräinen vahinko on ollut vanhassa rahassa 200 000 markan luokkaa, kun vakuutusmäärät ovat olleet puolestaan satoja miljoonia", Seppo Pekurinen sanoo.