Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n metsäekonomisti Tapio Tilli sanoo, että kaukana markkinoista ja sisämaassa toimivat paperi- ja sellutehtaat ovat nykymaailmassa hankalia paikkoja.
"Meren rannalla sijaitsevat tehtaat ovat turvatummassa asemassa kuin sisämaassa toimivat. Kuljetuskustannukset ratkaisevat, kun metsäteollisuus parantaa kannattavuuttaan. Laivoilla on edullisempaa tuoda raaka-ainetta kuten sellua ja myös viedä valmiita tuotteita", painottaa Tilli.
Hän ymmärtää UPM:n ja Stora Enson ikäviä uutisia tehtaiden sulkemisista ja tuotantolinjojen lakkautuksista. "Euroopan paperimarkkinoilla vallitsee ylitarjontatilanne. Euroopan ylikapasiteetti on syyllinen numero yksi. Yhtiöillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sulkea kapasiteettiaan."
Tillin mukaan Venäjää on turha syyllistää puutulleista. Venäjä joutuu tilanteessa syntipukin asemaan, mutta Tilli uskoo, että ylitarjontaa olisi purettu, vaikka puutulleja ei tulisikaan. "Venäjän puun hinta on noussut kovasti ja se on nykyään jo kalliimpaa kuin kotimainen kuitupuu."
Suomen metsäteollisuuden tuotannosta 90 prosenttia menee vientiin. Viennistä 70 prosenttia jää Eurooppaan ja loppuosa menee mantereen ulkopuolelle.
"Euroopan pahin ylikapasiteetti on hienopaperissa. Sillä sektorilla karsitaan edelleenkin kapasiteettia. Leikkaukset tehdään manner-Euroopassa, ei Suomessa. Suomessa ei tulle enää uusia tuotannon supistuksia tänä eikä ensi vuonna", arvioi Tilli.
Tutkimukseen ei ole ollut rahaa
Metsäteollisuutta on moitittu, että se käyttää hyvin vähän rahaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
"Kun kannattavuus on heikko, silloin rahaa jää vähän tuotekehittelyyn. Nyt valtio voi tulla metsäteollisuuden avuksi, jotta tuotekehitysvaroja voitaisiin nostaa", ehdottaa Tilli.
Uusia tuotteita voisivat olla biojalosteet, kuten puusta tehtävät liikennepolttoaineet. Stora Enso suunnittelee biopolttoainelaitosta Varkauden tehtailleen. Toinen aluevaltaus olisi älypaperi esimerkiksi lääkepakkauksissa.
Tilli muistuttaa, että metsäteollisuus on kotimarkkinateollisuutta maanosittain eli Euroopan kuluttama paperi valmistetaan Euroopassa.
"Suomen ja Ruotsin kilpailuasema globaaleilla metsäteollisuusmarkkinoilla on edelleenkin hyvä. Jatkossakin täällä tuotetaan paperia. Manner-Euroopassa metsiä on vähän ja niitä käytetään muihin tarkoituksiin kuin paperiteollisuuden raaka-aineeksi."
Etelä-Amerikasta tulee Tillin mukaan maailman sellulähde, josta paperin raaka-ainetta laivataan ympäri maapalloa. Hän arvelee, että jossakin vaiheessa kuljetuskustannusten nousu voi nostaa Etelä-Amerikasta tuotavan sellun hintaa, jolloin ero esimerkiksi Suomessa tuotettuun selluun pienenee.
Paperin kysyntä ei enää kasva
Tilli muistuttaa, että paperin kysyntä ei enää kasva Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Ennen vanhaan sanottiin, että bruttokansantuote ja paperinkulutus kasvavat yhtä matkaa, mutta tänä päivänä se ei enää päde länsimaissa. Aasiassa yhteys on vielä olemassa.
Paperin kysyntää länsimaissa jarruttaa sähköinen tiedonvälitys, netti.
"Mainontaa on mennyt paljon nettiin. Mainonnan suhteellinen kasvu on kaikkein suurin uusissa medioissa. Netti on yksi syyllinen paperin kysynnän laskuun, jos syyllisiä pitää hakea", sanoo Tilli.
Paperitehtailta lähtenyt tuhansia työpaikkoja
Kymmenen viime vuoden aikana ei metsätaloudessa eikä sahapuolella ole tapahtunut dramaattista muutosta työllisyydessä. Massa- ja paperiteollisuudessa tahti on ollut toinen.
"Hyvin radikaali muutos on tapahtunut massan- ja paperin valmistuksessa. Vajaan kymmenen vuoden aikana paperi- ja sellutehtailla väkimäärä on vähentynyt kymmenellä tuhannella", Tilli sanoo.
Viime vuonna paperi- ja sellutehtailla työskenteli 28 000 työntekijää, kun 1999 tehtailla ahkeroi vielä 38 000 työntekijää.
Metsätalouden työllisyyden vakaa kehitys ei ole yllättävää. Suomen metsät eivät ole mihinkään hävinneet, ja puuta tarvitaan nyt ja jatkossa. Tilli arvioi, että mekaanisen metsäteollisuuden vakaa meno on sen sijaan pienoinen yllätys.