Kiimingin Alakylän koulun pihalla ei joudeta päivää paistattelemaan, vaikka aurinko porottaa täydeltä terältä. Koululla alkoi toukokuun puolivälissä urakka, jossa saneerataan kaksi home- ja kosteusvaurioiden runtelemaa koulurakennusta sekä tehdään parin-kolmensadan neliön suuruinen uudisosa. Osan töistä pitää valmistua elokuun alkuun mennessä, osan vähän myöhemmin syksyllä sekä laajennuksen vuoden loppuun mennessä.
Kaikkiaan työmaalla paiskii hommia tällä haavaa viitisentoista henkilöä, summailee Rakennus Oy Oulun Apsilonin toimitusjohtaja Matti Paakkola.
Paakkolan firma toimii kohteessa pääurakoitsijana, ja sen miehiä paikalla on kymmenkunta. Äkkiä katsoen paikalla puurtaa niin päälle kaksi- kuin viisikymppisiäkin.
"Rakennustyö on luonteeltaan sellaista, että vaikka kuinka käy koulut, ei se vielä riitä. On hyvä, jos konkarit voivat välittää omaa tietämystään nuoremmille", toimitusjohtaja tuumii.
Oulun Tahkokankaan työmaasta tällä haavaa itse vastaava Paakkola kertoo käyneensä Alakylässä tuon tuosta, "vissiin joka toinen päivä, että on saatu hommat kunnolla jalalle". Sitä vastoin Utajärven kirkon kunnostustyömaalla hän on pyörähtänyt viime aikoina satunnaisemmin, ehkä kerran kahdessa viikossa. 1762 valmistuneen kirkon saneeraustyöt alkoivat huhtikuussa, ja ne etenevät nyt omalla painollaan paikalla olevan työnjohtajan valvonnassa.
Vaikka kaikkialla voivotellaan lamaa, Apsilonilla näyttää töitä piisaavan.
"Mehän teemme yleensä sellaisia kohteita, jotka eivät ole muille kelvanneet", Paakkola sanoo - eikä laske leikkiä. Apsilonille ovat kelvannet myös pienet ja kaukana yrityksen kotipaikasta sijaitsevat työmaat. Yrityksen historian ensimmäisenä urakkana oli vuokratalojen peruskorjaus Kuusamossa, toimitusjohtaja muistelee.
"Korjausrakentamista on tyypillisesti vieroksuttu ja pidetty riskialttiina. Me taas olemme alusta asti erikoistuneet siihen", kertoo 15 vuotta sitten Apsilonin perustanut Paakkola.
Synkkä syksy
Paakkolalla on kokemusta rakennusalalta: rakennusinsinööriksi 1981 valmistunut mies toimi Pohjolan Rakentajat Oy:ssä ja Insinöörityö Oy:ssä ennen yrittäjäksi ryhtymistään. Sysäyksen oman yrityksen perustamiselle antoi mikäpä muu kuin silloisen työnantajan ajautuminen velkasaneeraukseen.
Oman yrityksensä Matti Paakkola on pyrkinyt pitämään velattomana. "Ei ole lähdetty mukaan asuntogryndaukseen. Koko aikana meillä on ollut vain yksi tällainen kohde."
Toimitusjohtaja myöntää laman kouraisseen myös Apsilonia. "Työkannan notkahdus alkoi tuntua viime syksynä, ja pahimmillaan syys-lokakuussa jouduimme lomauttamaan puolenkymmentä miestä. Tämän vuoden puolella urakkalaskentaan on saatu korjauskohteita oikeastaan aika paljonkin, ja olemme voineet palkata myös uusia työntekijöitä."
Tällä haavaa työkanta näyttää Paakkolan silmin hyvältä syksyyn saakka.
"On ihan normaalia, että välillä tällä alalla on töitä ja välillä ei. Tähän on vain pakko tottua", huomauttaa kirvesmies Jani Berg, joka on ollut Apsilonin palkkalistoilla lähes kymmenen vuotta. "Mutta ainahan on tietysti mukavampi olla töissä kuin lomautettuna", hän myöntää.
Asiat elävät
Varsinkin kuntien teettämissä urakoissa pitää varautua siihen, että päätös- ja valitusaikakiemurat vaativat oman aikansa. Osa kohteista taas alkaa varsin pian tarjouksen jättämisen jälkeen. Tai sitten rakennuttaja ilmoittaa jäädyttävänsä hankkeen aivan kalkkiviivoilla rahapulaan vedoten. Näin kävi yhdelle Apsilonin voittamalle urakalle viimeksi tänä keväänä.
Tilaajalla on oikeus jättää hanke tekemättä, jos arvio hankkeen kannattavuudesta kääntyy päälaelleen, Matti Paakkola myöntää. Urakoitsijan on tähän tyydyttävä - ja alettava etsiä uutta kohdetta.
Lama on ottanut tiukan otteensa myös Suomesta. Kaikki eivät kuitenkaan lamasta kärsi. Kalevan juttusarjassa kerrotaan tämän kovan ajan menestyjistä.