Luonto

Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan

Ala-Temmeksellä pyydetyillä eläimillä oli metsäjäniksen väritys, mutta rusakkomaisen suuret korvat. Otusten lajinmääritys tehdään dna-testeillä Itä-Suomen yliopistossa. KUVA: Hannu Pietiläinen
Luonto 27.10.2013 8:10
Pekka Rahko

”Väritys ja käyttäytyminen olivat metsäjäniksen oloisia, mutta paljon oli myös rusakon piirteitä”, pohtii Hannu Pietiläinen syyskuun lopulla Ala-Temmeksellä saaliiksi saatujen eläimien olemusta.

”Eläimet olivat kookkaita, selvästi metsäjänistä suurempia”, Pietiläinen kuvaa saaliita. Pitkät korvat ja häntä toivat mieleen rusakon.

Olisivatko eläimet rusakon ja metsäjäniksen risteymiä?

Ala-Temmeksen jänisten osalta ei tarvitse tyytyä arvauksiin, sillä luvassa on dna-tason tietoa.

Näytteet tutkittavina

Eläimistä on lähetetty näytteet Itä-Suomen yliopistoon, missä on tänä vuonna alettu selvittää rusakon ja metsäjänisten risteymien yleisyyttä ja maantieteellistä esiintyvyyttä Suomessa.

”Ala-Temmeksen näytteitä ei ole vielä analysoitu”, kertoo tutkija Jaakko Pohjoismäki. Näytteitä on kertynyt runsaat 50 ja loppuvuodesta tutkitaan kerralla siihen mennessä saatu aineisto.

”500–1 000 näytettä olisi hyvä saada”, Pohjoismäki pohtii.

”Rusakon ja metsäjänisten risteymiä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu”, Pohjoismäki kertoo.

Sen sijaan Ruotsissa asiaan on perehdytty. Pohjoismäen mukaan Ruotsissa on todettu lajien risteytyvän ja risteymät pystyvät lisääntymään kumman tahansa kantalajin kanssa.

Tästä seuraa varsin monenkirjavan näköisiä otuksia. ”Silmämääräisesti on vaikea sanoa, onko joku otus risteymä”, Pohjoismäki kertoo.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (27)

Tutkimuksessa halutaan juuri selvitellä tätä lisääntymistä, sillä todennäköisesti risteymät pystyvät hyvin lisääntymään. Tutkijahan sanoi myös että ulkonäkä ei tuo varmuutta, vasta DNA.tutkimus varmistaa. Risteytymällä isompi etelän laji rusakko eli peltojänis syrjäyttää vähitellen pohjoisen oman lajin, pienemmän ja talvella valkoisen metsäjäniksen. Risteymät myös käyttäytyvät eri tavalla, metsäjänikset pysyttelevät metsäsaarekkeissa ja rusakko-pihajäniksillä on laajemmat reviirit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös se ole niin, että yhdestä pois yksi = kaksi. Näin ainakin, kun emäntä meni laitokselle ja tuli kahdestaan pois :).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

esim.ihmisillä voi olla kyvyttömyys lisääntymiseen miksei siis eläimilläkin voisi olla sama vika

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

minä sanon yksinkertaisesti 1+1=2 eikä se miksikään muutu Ojalan laskuopin mukaan eikä minkää muunkaan laskuopin mukaan se on 23 kromosomia kummalltakin naaralta ja urokselta siitä väittelemään

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mahtaako olla laillista ampua tälläistä risteymää, kun metästyslaki yksiselitteisesti luettelee metsästettvät riistaeläimet ja siinä luettelossa ei ole näitä risteymiä mainitty. Eli lasketaanko nämä rauhoittamattomiksi, mutta ei riistaeläimiksi?

Ja mikä mahtaa olla sallittu haulikon patrunaakapasiteetti, kun se nykyisin on metsäjänikselle 2+1 ja rusakolle 3+1...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnonsuojelulaissa on yksiselitteiseisesti lueteltu rauhoitetut eläimet, eikä tämmäinen risteymä sieltä löydy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se on nykyään aina 2+1 puolimaattivehkeillä, oli elukka ja metsästys ja ase mikä hyvänsä puolari. Pumpuilla ja pulttilukkoisilla ei patruunamäärässä rajoituksia, niinkuin ei ole ennenkään ollut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turha se on asioita tutkia kalliilla rahalla, ei ko laittaa vain kyselytn tänne Juttutuphaan niin tieto löytyy heti. Monesti jopa enemmän tietoja kuin pyydettiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei taida nämä risteymät olla liisääntymiskykyisiä. Se on todettu kaloillakin. Lahna ja pasuri ristettyy mutta jälkeläisiä ei tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

steriiliyttä ei ole tieteellisesti osoitettu. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan risteymän jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä kun taas suomaliset tutkijat ovat varovaisempia arvoissaan. huom. Asiaa ei olla tutkittu laajasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Löytyiköhän punkkeja noista karvakorva kavereista vielä ? Niitäkin saattaa olla niissä turkin täydeltä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama laji, miksi ne ei lisääntys? Oon nähäny niitä risteymiä jo 15 vuotta sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ruotsissa on todettu lajien risteytyvän ja risteymät pystyvät lisääntymään kumman tahansa kantalajin kanssa." Talonpoikaisjärjellä ajatellen tuo toteamus on turha, koska rusakon on jo todettu risteytyvän metsäjäniksen kanssa. Miksi ei siis niiden jälkeläisetkin voisi paritella ja risteytyvä "kaikkien kanssa". Tuota ei tarvinne enää tutkia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monet eläinlajit pystyvät lisääntymään keskenään, mutta niiden jälkeläiset eivät ole enää lisääntymiskykyisiä. Esimerkiksi metso ja teeri sekä hevonen ja aasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No yleensä sukusolut ei kohtaa jos elukat on erkautuneet eri lajeiksi jolloin hybridijälkeläiset eivät ole lisääntymiskykyisiä, mutta luulisin että rusakon ja metsäjäniksen kohdalla kyseessä on saman lajin eri esiintymismuoto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saahan nuita asioita tutkia, mutta ei mielellään verovaroilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (27)

Uutisvirta

91
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
49
Poikkeusluvalla 17-vuotiaana saatu ajokortti ehti vanheta reilun viikon: Nuori mies kaahasi Pyhäjärvellä tutkaan 177 km/h
44
Helsinki-Vantaalla vaaratilanne – matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle
33
Jos presidentti Niinistö liputtaisi Nato-jäsenyyden puolesta, joka toinen suomalainen hyväksyisi liittoutumisen, kertoo Alma Median kysely
27
Liian syvät metsäojat pilaavat vesistöjä – tutkijan mukaan syvälle ojitukselle ei ole metsätaloudellisia perusteita
18
Amerikkalaislehdeltä kova väite: Suomi todennäköisesti salakuunteli Trumpin ja Putinin keskustelut – Ulkoministeriö: Nauhoittamattomuus on sääntö
14
Ulkomainen omistus ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle – Asiantuntija: "Kyllä alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

246 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image