Luonto

Lintumyytit elävät yhä meissä

Kansallislintuamme laulujoutsenta uhkasi perikato 1950-luvun puolivälissä ihmisten petettyä kunnioitukseen perustuvan joutsensuhteensa. Nykyisin joutsen saa siipiä uutta menestystietä. KUVA: Pekka Rajala
Luonto 12.3.2012 9:36
Pekka Rajala

Vesilintujen kansoiksi taruissa mainitut valloittivat maata aikoinaan omakseen Itämeren pohjoispuolen salomailla.
Linnut olivat vahvasti läsnä suomensukuisten kansojen elämässä, sillä kansanrunouden mukaan koko maailmankaikkeuskin syntyi sotkan munasta.


Syntytapahtuman jälkeen linnuista jaloimmiksi katsotut pyhittyivät maailmankaikkeuden lähettiläiksi eri maailmojen välillä. Linnut olivat paitsi ravintoa myös ennustajia ja ne siipivät jopa sielunlintuina lajiensa mukaisella tavalla.
”Alitajuntaamme ja arkipäiväämme välittyy edelleen jotakin tuosta lintuihin liitetystä mytologiasta ja kansanrunoudesta”, asiaan perehtynyt dosentti Lassi Saressalo sanoo.


Hänen mukaansa ei esimerkiksi ole kummallista, että suomalaiset ovat nimenneet laulujoutsenen kansallislinnukseen. Pyhää lintua saatetaan yhä ihailla entisaikaisella palolla. Varhaisimmat kalliopiirroksetkin Vienan Karjalassa kuvasivat juuri joutsenia.
Myös käen kukuntaa lasketaan ennemielessä, mielilintua voidaan pitää omana sielunlintuna, kotkaa ihaillaan voiman vertauskuvana ja etenkin naisia koskevassa lyriikassa lintuja käytetään vertauskuvina.


Pelkästään Kalevalassa mainitaan Saressalon mukaan kolmisenkymmentä lintulajia, ja useimmat niistä ovat yhä ihmisille merkityksellisiä ja mieluusti seurattavia. Edelleen ihminen panee myötäsyntyisesti merkille kohtaamansa linnut ja seuraa vaikkapa vuodenaikojen vaihtumista muuttolintujen käyttäytymisen perusteella.

Joutsenuskoisten aikana joutsenen tappaminen tiesi kuolemaa, sillä olihan jumallinnulla pitkän kaulansa avulla yhteys suoraan Tuonelaan.
Kevät oli selviytymisen kannalta ankaraa aikaa ja silloin joutsenenkin uhrata syötäväksi. Samalla tuli kuitenkin juhlariitein vahvistaa kunnioitusta jaloon lintuun.


Käki on myös kansanperinteessämme suosikkilaji. Se tuo iloa, lohtua ja murhetta. Neidot ovat laskeneet käen kukunnasta miehelään kestäviä vuosiaan ja vanhat viimeisiä elinvuosiaan.


Kurkea on pidetty lintujen kuninkaana ja taivaankannen kannattajana. Uskomukseen viittaavat niminä edelleen kurkihirsi ja nostokurki.
Korpilla on uskomuksissa kahtalainen rooli. Murheen ja kuoleman riuttalintua on toisaalta pidetty viisauden vertauskuvana.
Tiaisten iloista elämää on verrattu nousuhumalan vapauttavaan tilaan. Kansanrunoudessa tiaiset häärivätkin oluen panijoina.
Voimalintuna kotkalle ei ole vertauskuvissa vertaa. Kalevalainen kokko iskee tulta auttaakseen Väinämöistä kasken poltossa ja Pohjolan emäntä Louhi hyökkää kokkona Sammon ryöstäjää kohti. Aarnikotka tunnetaan puolestaan aarrekätköjen vartijana.

Sielunlintua käsitellään useissa lintuihin liittyvissä kertomuksissa ja uskomuksissa.
Ennen ajateltiin nukkuvan ihmisen sielun vaeltavan lintuna unen aikana ja myös kuoltuaan ihminen nousi linnun siiville.
Katsomme yhä kunnioittaen kuukkelia ja lokkia, vaikka emme ajattele niitä edesmenneiden saamelaismetsästäjien ja merimiesten vaeltaviksi sieluiksi.


”Ennen ajateltiin nukkuvan ihmisen sielun vaeltavan lintuna unen aikana ja myös kuoltuaan ihminen nousi siiville.”


Näyttely Suomen linnuista


Museokeskus Vapriikissa Tampereella avattiin helmikuun lopussa Lennossa -niminen näyttely. Se on auki ensi vuoden helmikuuhun asti.
Näyttelyssä esitellään paitsi lintuja, myös lintuihin liittyviä uskomuksia ja myyttejä. Lintujen ja ihmisten läheisyys näkyy voimakkaasti suomalaisessa kansanperinteessä.
Katsoja voi osallistua lintuteemaan useissa toiminnallisissa näyttelykohteissa.
Vanhin täkäläisiin lintuihin liittyvä esinelöytö on 21 000 vuotta vanha mammutinluinen joutsenfiguuri Siperiasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Ei sitä joutsenta kovin pyhänä ole pidetty, kun Suomen lintuatlaksen mukaan laulujoutsen metsästettiin riistalintuna lähestulkoon sukupuuttoon 1900-luvun alkupuolelle tultaessa, mutta 1950-luvulla kansan yleinen mielipide saatiin muokattua joutsenen suojelulle myönteiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image