Luonto

Islamin suhde alkoholiin ei ole mus­ta­val­koi­nen

Leijona taatelipuun alla. Joissakin tulkinnoissa islamin viininjuontikiellon ei ole nähty koskevan taateliviiniä. Juoma on yhä sallittu sunnalaisessa hanafi-koulukunnassa. KUVA: Basam Books/British Library
Luonto 24.12.2002 0:00
Päivi Parhi-Riikola
Islam suhtautuu suurista uskonnoista kielteisimmin alkoholiin. Suhtautuminen ei kuitenkaan ole islamilaisessa kulttuurissa yksiselitteinen, kuten länsimaalainen voi erehtyä ajattelemaan.

Viini mainitaan Koraanissa kymmenen kertaa, mutta vain kahdessa kohdassa uskovaisia kehotetaan olemaan juomatta viiniä. Toinen niistä on toisen suuran maininta viinistä ja uhkapeleistä: "Ne ovat suuri synti, vaikka niistä voi olla ihmiselle hyötyäkin, mutta niiden aiheuttama synti on hyötyä suurempi."

Tulkinnanvaraisempiin kohtiin kuuluu neljännen suuran neuvo, jonka mukaan uskovaisten on tultava rukoukseen vasta, kun he ovat selvinneet humalasta. Tähän sisältyy peitellysti viinin juomisen salliminen.

Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin yliopistosta toteaa Koraanin mainintojen tarkoitusperäksi selvästi viinin kieltämisen, vaikka Koraani ei kirjaimellisesti kiellä viiniä eikä määrittele rangaistuksia sen juomisesta tai hallussapidosta.

Nuorimmissa, niin sanotuissa Medinan kauden suurissa, asenne viiniin on jyrkentynyt. Koska islamin uskonnollisessa laissa (shari'a) noudatetaan ristiriitakysymyksissä sitä profeetta Muhammadin ilmestystä, joka oli perimätiedon mukaan viimeinen, viininjuonti on kielletty shari'assa.

Joissakin islamin tulkinnoissa viininjuontikiellon ei ole nähty koskevan kaikkia alkoholijuomia. Muhammadia uskonnollisena johtajana seurannut toinen kalifi Omar hyväksyi taateliviinin, joka muistuttaa maultaan meidän simaamme. Vielä nykyisinkin islamin sunnalaiseen oppisuuntaan kuuluva hanafi-koulukunta sallii taateliviinin juomisen mutta kieltää humaltumisen.

Islamin viininjuontikiellolle on esitetty monia selityksiä. Yksi niistä on Muhammadin kielteinen kokemus elämän loppupuolella: mekkalaiset ja medinalaiset opetuslapset ajautuivat viinihumalassa riitaan, ja medinalainen löi mekkalaista paistinluulla päähän. Riidan seurauksena Muhammad pyysi neuvoa Allahilta, joka kehotti pidättäytymistä viinistä.

Syiksi on ehdotettu myös viinin sopimattomuutta beduiinikulttuuriin ja halua erottua muista kirjauskonnoista.

"En oikein usko mihinkään näistä, ne ovat yrityksiä löytää väkisin jokin selitys", Hämeen-Anttila arvelee. "Viini ja alkoholi ovat aiheuttaneet aina ja kaikkialla lieveilmiöitä, joiden takia uskonnoilla on ollut tapana suhtautua alkoholiin kielteisesti. Toisaalta viini oli Muhammadin aikana melko kallis tuontiartikkeli Arabian niemimaalla, joten kielteinen asenne ei ole yllättävä."

Vaikka islamin asenne viiniin muodostui kielteiseksi, kristittyjen sallittiin jatkaa viininviljelyä niissä islamilaisissa maissa, joissa se oli ilmastollisesti mahdollista. Myös maallisemmin eläneet muslimit joivat viiniä, ja monina aikoina viinin nauttiminen oli tavallista sulttaanien ja ruhtinaiden hoveissa.



Viini suosittu aihe runoudessa


Islamilainen kulttuuri ei suinkaan ole ollut totalitaarista, vaan kirjailijat ja runoilijat ovat usein saaneet käyttää rohkeita erotiikkaan ja viiniin liittyviä kielikuvia. Viini oli suosittu aihe keskiajan persialaisessa runoudessa, josta meille tutuimpia lienevät Omar Khaijamin (s. noin 1021) viinirunot.

Khaijamilta on säilynyt muun muassa lentävä lause "Viini on viisasten juoma".

Puhdasoppisesta islamista 800-luvulla erkaantuneen suufilaisuuden sisällä syntyi runoutta, jossa käytettiin runsaasti islamilaisen rakkaus- ja viinirunouden kuvastoa. Suufimystikkojen runoissa viini (khamr) ja juopuminen (sakar) ovat keskeisiä kielikuvia.

Suufilaisuus korostaa Jumalan immanenttisuutta eli välitöntä läsnäoloa ihmisessä. Se saavutetaan ekstaasin, Jumalasta juopumisen kautta.



Alkoholin täyskielto harvinainen


Islamin viininjuontikielto aiheutti keskiajalla ongelmia lääketieteessä, koska viini oli tuolloin lääkkeiden keskeinen ainesosa. Niinpä arabit kehittivät tislaamisen. Syntyi alkoholi, joka on johdettu arabian kielen sanasta al-kuhl. Se tarkoitti alunperin antimoni-pulveria, jota käytettiin keskiajalla silmien meikkauksessa.

Koska islamilaiset lainoppineet ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että Koraanin viininjuontikehotus merkitsee kaikkien juovuttavien juomien kieltämistä, myös tislattu alkoholi on kielletty shari'assa. Monien muslimimaiden maallinen lainsäädäntö on kuitenkin ollut kautta aikojen sallivampi. Esimerkiksi Turkissa anisviina eli raki on ollut suosittu juoma vuosisatojen ajan.

Alkoholipolitiikka kiristyi monissa muslimienemmistöisissä maissa 1900-luvun loppupuolella, jolloin fundamentalistiset suuntaukset lisäsivät suosiotaan. Alkoholi on kuitenkin kielletty kokonaan vain muutamassa maassa: shiialaisessa, uskonnollisesti johdetussa Iranissa sekä Saudi-Arabiassa ja Sudanissa.

Joka tapauksessa viinikiellolla on islamissa niin pitkät juuret, että harras muslimi päätyy hyvin helposti absolutismiin.

Hämeen-Anttilan mukaan alkoholin nauttimista paheksutaan nykypäivänä muslimimaissa keskimäärin selvästi enemmän kuin länsimaissa, mutta: "Ei tarvitse mennä kuin pari vuosikymmentä taaksepäin, kun Suomessakin oli laajoja ja vaikutusvaltaisia piirejä, jotka paheksuivat kaikenlaisia väkijuomia."

Suhtautuminen alkoholiin muuttuu ajan mukana kaikissa maailman kulttuureissa, joskus hyvinkin nopeasti.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

10.12.

Fingerpori

10.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image