Kaljuudestakin on tullut asia, jota pitää hoitaa. Lihavuus voi olla sairaus, samoin ikääntyvän ihmisen seksuaaliset ongelmat. Ennen ne olivat vain asioita, jotka kuuluivat elämään ja vanhenemiseen.
Tätä kutsutaan medikalisaatioksi. Lääketiede leviää arjen elämään, ja kaikkea standardista poikkeavaa pidetään sairautena. Me kysyimme kahdelta asiantuntijalta, joko lääketiede on mennyt liian pitkälle.
"Mainonnan ja markkinoinnin kautta terveet ihmiset yritetään saada uskomaan itsensä sairaiksi. Voidaan puhua lääkärivallasta", sanoo dosentti Markku Myllykangas Kuopion yliopiston kansanterveystieteen yksiköstä. Hän vastustaa medikalisaatiota.
Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen pitää kritiikkiä poleemisina. "Ei lääketieteen vallankumous sentään mikään vallankaappaus ollut, kuten jotkut asiaan huonommin perehtyneet ovat uskoneet. Ei silti savua ilman tulta. Kaikilla ilmiöillä on hyvät ja huonot puolensa", hän toteaa.
Markku Myllykangas väittää, että Lääkäriliitto puuttuu vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin. "Suomen Lääkäriliitto korostaa toivovansa lääkäreiltä viisautta ja nöyryyttä. Kauniit puheet ovat jääneet kuolleiksi kirjaimiksi, sillä yhä useampi lääkäri unohtaa etiikan ja lähtee mukaan bisnekseen, jota lääketehtaat ja yksityiset lääkäriasemat ylläpitävät. Terveydenhuollosta on tullut osin viihdettä, ja Lääkäriliitto katsoo asioita sormien läpi, koska sillä on oma lehmä ojassa."
Risto Ihalainen myöntää, että bisnes perustuu tarpeiden tietoiseen kasvattamiseen markkinoinnin avulla ja asiakkaan uskomuksiin omista tarpeista. "Siksi oikea lääkäri yhä käyttää termiä potilas. Sairauksissa on itu moneenkin: tieteeseen, säänneltyihin ammatteihin, bisnekseen, elinkorkoon, viihteeseen, huijaukseenÊ6; ", hän sanoo.
Medikalisaationuusimmat virtaukset rantautuvat Eurooppaan USA:sta. Amerikan suurimmissa kaupungeissa kosmeettisen kirurgian parissa työskentelee jopa neljäsosa lääkäreistä. "Ennen omaan ulkonäköön oli sopeuduttava. Nyt tekniikan kehittyminen mahdollistaa sen, että ihmisruumiista on tullut muovailtava", Markku Myllykangas sanoo.
Kari Ihalainen muistuttaa, että kohtuullisuus, itsensä ja läheistensä huomioonottaminen ja lööppikriittisyys auttavat pitkälle. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä kirjoitetaan tai lauotaan totuuksina.
Medikalisaatiota Myllykangas pitää pääsääntöisesti negatiivisena ilmiönä. "Reilusti pakkasen puolelle painuu. Huoli omasta terveydestä kasvaa, vaikka koskaan aiemmin suomalaisväestö ei ole ollut näin tervettä. Kun esimerkiksi verenpaineen ja kolesterolin suositusarvoja alennetaan, saadaan yhä useammat sairaiksi."
"ADHD on tyypillinen medikalisaation aiheuttama sairaus. Saksassa potilaita sanotaan tuolinkeikuttaja-Jaakoiksi. Joissain USA:n kouluissa 40 prosentilla ylivilkkaista pojista on ADHD-lääkitys. Nyt tauti on leviämässä tyttöihin ja aikuisiin. ADHD-lääkitys on vaatinut jopa kuolonuhreja", Myllykangas jatkaa.
Muita esimerkkejä sairauksien kaupustelusta ovat miesten vaihdevuodet, erektio-ongelmat, krooninen väsymysoireyhtymä, naisten seksuaalinen toimintahäiriö, suru ja murhe sekä kaljuus.
Kari Ihalaisen mielestä medikalisaatio on hyvää, jos se auttaa toteuttamaan vaikuttaviksi osoitettuja hoitoja, kun ne on todettu tarpeellisiksi. Tuolloin ei asiantuntijauskosta ole suurta huolta.
Medikalisaatio jakaa käsityksiä, mutta molemmat miehet myöntävät, että aiheesta olisi puhuttava jatkuvasti. Mistä asiaan löydettäisiin ratkaisu?
"On sitouduttava näyttöön ja kokemukseen perustuvien, kustannusvaikuttavien hoitojen käyttöön ja yritettävä estää turhien tarpeiden luomista palveluja markkinoimalla sekä korostamalla omien toimien ja itsehoidon ensisijaisuutta monissa vaivoissa", toteaa Ihalainen.
"Vaikea sanoa. Puolueettoman tiedon saamisen eteen on tehtävä hirveästi työtä, sillä yksityislääkäriasemat ja lääketehtaat vääristelevät tietoa ja pelottelevat ihmisiä olemattomilla sairauksilla", Myllykangas miettii.