Netti on tulvillaan terveystietoa. Yhä useampi suomalainen hakee apua netistä, jos jokin kolotus tai vaiva askarruttaa. Terveystieto onkin internetin suosituimpia aihealueita.
Tilastokeskuksen kaksi vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan 62 prosenttia 16-74 -vuotiaista suomalaisista internetin käyttäjistä on etsinyt terveystietoa netistä. Apua haetaan omiin sekä läheisten oireisiin.
Vaikka kiinnostus omasta terveydestä on hyvä asia, mielikuvitus saa helposti siivet ja ahkera nettisurffaaja saattaa löytää itsestään olemattomiakin sairauksia. Oireita paisutellaan ja tulkitaan väärin.
Tietoa kerätään myös kyseenalaisista tietolähteistä ja keskustelusivuilta. Useinhan juuri keskustelupalstat putkahtavat ensimmäisinä esiin ruudulle etenkin, jos käytetään vain yhtä hakusanaa.
Osa potilaista tankkaa netistä tietoa ja menee lääkärin vastaanotolle valmiiden diagnoosien kanssa. Siinä on haastetta lääkäreille.
"Netistä tietoa hakevien joukossa on aina niitä, joilla on taipumus luoda kovin negatiivisia mielikuvia omista oireistaan. Vastaanotolla menee paljon aikaa vakuuttaa potilaalle, että hänen oireissaan on kyse viattomasta asiasta eikä vakavasta sairaudesta", toteaa Kokkolanseudun terveyskeskuksen terveyskeskuslääkäri Markku Vähähyyppä.
Netissä tieto on hajallaan ja sirpaleista ja sen laatu vaihtelee laidasta laitaan.
Jos nettiin lyö vaikkapa sanan astma, tietoa tulee sivukaupalla. Oikeanlaisen tiedon seulominen vaatii hyvää nettilukutaitoa.
Markku Vähähyyppä muistuttaa, että osa verkossa vilisevästä tiedosta johtaa harhateille ja seassa on myös suoranaista puoskarointia.
Kaikki jaettava tieto ei perustu tutkittuun tietoon.
"Lääkärit pitäytyvät koululääketieteeseen, mutta netissä tietojaan jakavilla ei ole aina riittävää tietopohjaa sairauksista ja niiden hoidosta. Terveystiedon lähde on syytä aina tarkistaa. Luotettavaa tietoa on tarjolla runsaasti. Etenkin terveellisistä elämäntavoista on paljon hyödyllistä tietoa", toteaa Markku Vähähyyppä.
"Yksi ongelma-alue on lääketieto. Lääkkeistä pitää ilmoittaa kaikki marginaalisetkin sivuvaikutukset, joten ne herättävät pelkoja. Niitä ei pitäisikään lueskella turhan tarkasti, vaan kysyä aiheesta ammatti-ihmisiltä", Vähähyyppä jatkaa.
Kokkolanseudun terveyskeskuksen terveyssuunnittelijan Riitta Kujalan mukaan netti osoitti hyvät ja huonot puolensa sikainfluenssaepidemian ja rokotusten yhteydessä.
"Netin kautta pystyttiin välittämään väestölle nopeasti ajankohtaista tietoa, mutta samanaikaisesti sen kautta tulvi sellaista tietoa, joka herätti kysymyksiä, epävarmuutta ja turhia pelkoja. Sikainfluenssan yhteydessä havaittiin myös se, että netin terveystietoa käyttävät kaikenikäiset, eivät ainoastaan nuoret. Terveys kiinnostaa monia."
Kujalan mielestä netti toimii parhaiten terveystiedon ja terveellisten itsehoito-ohjeiden jakajana, jos tieto osataan hakea oikeista lähteistä. "Hälytyskellojen on syytä soida, jos tietolähdettä ei sivustolta löydy."
Luotettavaa terveystietoa tuottavat muun muassa sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, potilasjärjestöt, tutkimuslaitokset ja kunnat.
Näiden sivujen aineiston ovat tuottaneet terveydenhuollon asiantuntijat, ja sivuille olevat linkit on tarkistettu. Myös Käypä hoito -suositukset tarjoavat luotettavaa tietoa sairauksista, niiden oireista ja hoidosta. Suositusten potilasversiot löytyvät netistä.
"Jos sivustolla mainostetaan tai myydään jotain, kannattaa ottaa huomioon tiedon mahdollinen yhteys myytäviin tuotteisiin", neuvoo Kujala.
Terveystiedon tulva ja tietojen ristiriitaisuus saattavat aiheuttaa ylimääräistä ahdistusta etenkin niissä ihmisissä, jotka miettivät näitä asioita tavallista enemmän.
Internet ei siihen problematiikkaan tuo helpotusta, koska tietoa on saatavilla niin paljon.
Netistä haetaan ajankohtaista tietoa kulloinkin esillä olevista terveysasioista.
Lähiajalta hyvä esimerkki on sikainfluenssa.
Jatkuvasti suosittuja ovat aroiksi koetut aiheet eli seksuaalisuus, sukupuoliterveys ja mielenterveysongelmat.
Aina kiinnostavia aiheita ovat myös flunssat, rokotukset, raskaus, vauvat, lapset, nuoret ja diabetes.
