Helsingin yliopiston kivun tutkimuksen ja hoidon professorin Eija Kalson mielestä julkisuudessa on annettu liian valoisa kuva kannabiksen mahdollisuuksista kivunhoidossa.
Tutkimuksissa lääkekannabiksen käyttö on alentanut tutkittujen kipua vain pari pykälää kipumittarilla, jonka asteikko ulottuu yhdestä kymmeneen.
"Kivun pitäisi lievittyä joko kolmanneksen tai puolittua, jotta lääkkeen käytöllä olisi potilaalle merkitystä."
Suomessa kannabiksen käyttö lääkärin määräämällä reseptillä on ollut sallittua vuodesta 2008 alkaen.
Lääkinnälliset kannabisvalmisteet, eli tablettimuotoinen Nabilone ja Sativex-suusuihke, eivät ole rekisteröityjä, joten niiden saaminen edellyttää Fimean hyväksyntää.
Prosessi käsittelyineen kestää yleensä yhdestä kahteen kuukautta.
Lääkinnällisellä kannabiksella on vain kourallinen käyttäjiä.
"Kasvipohjaista kannabista käyttää muutama yksittäinen potilas. Lääkevalmisteiden osalta voin oman kokemukseni perusteella sanoa, että potilaat ovat kokeneet, että niillä on enemmän haittavaikutuksia. Käyttäjiä ei ole monta", Kalso tietää.
Iso-Britanniassa tutkittiin vasta, yleisön painostuksesta, laajalti kannabiksen tehoa leikkausten jälkeisen kivun hoidossa.
"Siinä tutkimuksessa kävi siten, kuten epäiltiinkin. Kannabis ei pysty kivunlievityksessä kilpailemaan särkylääkkeiden, opiaattien ja puudutusten kanssa. Pahoinvointilääkkeidenkin kehitys on ajanut kannabiksen ohi. Siitä on kuitenkin ollut jonkin verran apua solunsalpaajahoitojen aiheuttamaan ruokahaluttomuuteen", Kalso sanoo.
Tutkimuksista saadun näytön perusteella lääkinnällisestä kannabiksesta on ollut eniten hyötyä MS-tautiin (multippeliskleroosi) liittyvän kivun ja spastisuuden eli lihasjäykkyyden hoidossa - tai ainakin kannabispohjaiset lääkkeet on todettu lumelääkettä tehokkaammiksi.
Valtaosa lääkekannabiksesta hyötyä kokeneista potilaista on aikaisemmin käyttänyt kannabista.
Näin on etenkin niiden kohdalla, jotka kokevat saavansa kannabiksesta apua krooniseen kipuunsa.
"On ymmärrettävää, että kipu lisääntyy, kun omaehtoinen kannabistuotteiden käyttö loppuu. Näiden tapausten kohdalla on usein päädytty siihen, että potilaille annetaan Nabilonea korvaushoitona", Kalso toteaa.
Vastaavasti ne, joille kannabis ei ole ollut huumausaineena tuttu, ovat kokeneet lääkekannabiksen käytön haitat suurempina kuin sen hyödyt ja ovat jättäneet käytön kesken.
"Haittavaikutuksia ovat olleet älyllisten toimintojen heikkeneminen. Lisäksi potilaat ovat kokeneet, etteivät he ole täysin hereillä. Jos kannabista poltetaan, sen haitat ovat lisäksi samat kuin tupakalla", Kalso kertoo.
Hän toivoo, että kannabispohjaisia lääkkeet kehittyisivät niin, että ne eivät vaikuttaisi keskushermostoon, jolloin lääkkeiden käytön sivuoireina ei tulisi
esimerkiksi depressiota tai psykoosia.
Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Heikki Pälveen mukaan kannabiskeskustelussa on jännitteitä sen vuoksi, että kyseessä on huume.
"Se, että kannabis on huume, ei tee siitä automaattisesti pahaa. Morfiinikin on huume, ja sitä käytetään kivunlievityksessä, koska sen teho on todistettu. Myös kannabikselta edellytetään vastaavaa näyttöä tehokkuudesta", Pälve vaatii.
Hänen mukaansa lääkärikunnassa yleistynyt näkemys on, ettei kannabiksella ole juurikaan käyttöä kivunhoidossa, mutta sen haitat ovat hyvin tiedossa. Ja hyödyt eivät millään näytä voivan ylittää haittoja.
"Lisäksi Suomi on konservatiivinen maa - lääkäritkin ovat konservatiivisia ja myöntävät kannabista varovaisesti lääkekäyttöön."
