Joulupukkiin saa uskoa

Lapsi tarvitsee mielikuvitusta ja satukokemuksia, joten pukilla pelottelu sopivassa määrin on vain hyväksi. Eikä maailma romahda, kun joulun suuri salaisuus lopulta paljastuu. KUVA: Anu Levä
Hyvä Elämä 22.12.2009 0:00
Jaana Juntto-Rautio
Joulupukkimyytti on vanha traditio, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Pohjimmiltaan kyseessä on lasten ja aikuisten yhteinen fantasia, joka on tärkeä lapsen kehitykselle kuten myös sadut ja mielikuvitushahmot.

Mitä pienempi lapsi on, sitä tärkeämpää kulttuurisen kehittymisen kannalta yhteinen kokemuksellisuus on. Nykytutkimuksen mukaan lapsi tarvitsee mielikuvitusta ja satukokemuksia, jotta todellisuudentaju kehittyisi. On tärkeää, että lapsi voi jakaa mielikuvituskokemuksiaan aikuisen kanssa. Ja juuri siitä on joulupukkiuskossa kyse.

"Joulupukista ymmärtäminen edellyttää lapselta minätietoisuutta, joka syntyy noin kahden vuoden iässä", kertoo psykologi Keijo Tahkokallio.

Minätietoisuuden merkki on, että lapsi tunnistaa itsensä peilikuvastaan: "Siitä lähtien joulupukille rupeaa tulemaan merkityksiä."

Vanhemmat ylläpitävät joulupukkimyyttiä mielellään, ja pienet lapset uskovat joulupukkiin yleisesti. Iän karttuessa pukkiusko häviää vanhempien, lähiympäristön ja muiden lasten vaikutuksesta. Pieni osa vanhemmista

esittää huolensa siitä, mitä haittaa joulupukin paljastumisesta lapselle on: lapsellehan selviää, että häntä on systemaattisesti huijattu koko hänen elämänsä ajan. Tahkokallio pitää haittaa epätodennäköisenä:

"Yleensä lapselle on suuri voitto huomata aikuisten suuri huijaus".

Usko joulupukkiin alkaa hälvetä yleensä noin seitsemän vuoden iässä. Joulupukin salaisuuden paljastumiseen vaikuttaa lapsen saavuttama kehitysvaihe, jossa kokemuksellinen muisti alkaa toimia, kertoo Tahkokallio.

"Kun lapsi alkaa erottaa vasemman oikeasta, alkaa lapsi samoihin aikoihin erottaa fantasian todellisuudesta".

Käytännössä joulupukin paljastuminen naapurin sedäksi voi olla hetkellinen pettymys, mutta yleensä lapset ovat ylpeitä, koska huomasivat asian. Nyt he voivat hallita asiaa mielessään. Totuuden oivallettuaan osa lapsista alkaa käyttäytyä kuten aikuiset, eli ovat uskovinaan joulupukkiin, vaikka ovatkin tietoisia joulupukin salaisuudesta. Sen sijaan on yleistä, että vanhemmat tuntevat surua lapsen kasvamisesta ulos joulupukkisadusta.

Joulupukki ja joulun vietto on lapsille tärkeää kuten mikä tahansa satu, korostaa Tahkokallio.

"Alle kouluikäisen lapsen elämässä joulu on erityisen tärkeällä sijalla. Elämysmaailman tenhovoima on tavallista suurempi, koska jouluun liittyvät sadun lisäksi myös konkreettiset lahjat".

Kiltteyden vaatimuksen mahdottomuudenkin edessä jouluun liittyy vahvasti kristillinen ajatusmaailma, huomauttaa Tahkokallio: "Joulussa on ihmisen moraaliseen kehitykseen liittyvä puoli: lahjoja saadaan ansiottakin. Tässä toistuu kristillisyyden perusominaisuus: jotain hyvää on olemassa ihmisessä joka tapauksessa. Lahja ei sittenkään ole vastine suoriutumisesta, ja se on tärkeää lapselle".

Tonttujen kurkkiminen auttaa lasta miettimään tekojensa seurauksia.

Jouluaaton kohokohta on joulupukin saapuminen lahjasäkin kanssa. Joulun ja joulupukin odotukseen kuuluu jännitys ja sen laukeaminen. Pettymyskin on osa joulua ja tukee lapsen kehitystä, muistuttaa psykologi Keijo Tahkokallio.

Jos joulupukki pelottaa kovasti, ei joulupukin tarvitse tulla kotiin sisälle ollenkaan, ohjastaa Tahkokallio:

"Usein riittää, että oven takaa kuuluu kolinaa, ovi avataan ja pukki on jättänyt lahjat ovelle. Ja jos pelottaa liikaa, ei kannata ainakaan laittaa lasta pukin syliin vaan lähestyä tilannetta varovasti. Pieni jännitys kuuluu asiaan, onhan sen pukin takana se lahjasäkki".

Joulupukilla pelotteleminen ja kurkkivista tontuista varoitteleminen tuntuu usein nykyvanhemmista ikävältä kasvatuskeinolta. Tahkokallio sen sijaan antaa vanhemmille luvan kiltteyteen houkutteluun:

"Vaikka liika on aina liikaa, en pidä pelotetta huonona asiana".

Tahkokallio pitää tärkeänä, että lapset tottuvat miettimään tekojensa seurauksia.

"Häpeän ja syyllisyyden tunteet tulee synnyttää. Syyllisyys on taakka vain, jos lapsi kokee syyllisyyttä olemassaolostaan. Jos tekee väärin, on siitä tunnettava syyllisyyttä. Se kuuluu luonnollisena osana elämään".

Joulun tenhovoiman osa onkin juuri siinä pienessä jännityksessä. Aikuisten on kuitenkin varottava toimimasta ilkeämielisesti lasta kohtaan, muistuttaa Tahkokallio.

Suomalainen joulu on ylenpalttinen juhla, erityisesti lapsille.

"Lapsen kehitykselle on hyväksi että on joku suuri juhla, jota joutuu odottamaan ja jännittämään, ja sitten se jännitys laukeaa", kertoo Tahkokallio, ja korostaa joulun olevan hyvä juhla myös pettymysten hallinnan takia.

Ja pettymyskin kuuluu lasten jouluun: Lapsi ei kenties saakaan juuri toivomaansa lelua, tai lelu ei ole niin hieno kuin odotettiin.

"Tämä on elämään liittyvä prosessi, eikä se ole lainkaan vaarallista. Odottaminen on se kaikkein hienoin asia, ja kun odottamansa asian saa, hohto häviää. Toiveiden täyttymys ei ole koskaan niin hienoa kuin täyttymyksen odottaminen", kertoo Tahkokallio, ja toteaa joulun odotuksen ja pettymysten olevan elämän harjoittelua.

Yleensä lahjoihin liittyvä pettymys kääntyy jo seuraavana päivänä iloksi.

Toisinaan jouluaatto päättyy kyyneliin, ja se kuuluu asiaan, lohduttaa Tahkokallio: "Koko kuukauden odotus ja jännitys kulminoituu aattoiltaan, ja voi siinä tulla pieni itkukin, eikä se ole lainkaan vaarallista".

Jutussa käytetty lähteenä: Tuula Tamminen: onko joulupukki edelleen tarpeellinen? Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim numero 23/2003.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Joulupukin odotus oveen koputus ja lahjasäkin avaus, siinäkös se Joulu sitten olikin !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon kivempihan on uskoa joulupukki-satua kuin jumala-satua. Tosin jälkimmäisestä osa ei suostu luopumaan, vaikka kuinka vanha olisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19.4.
Valko-Venäjä yllätti Pikkuleijonat MM-jääkiekossa – Suomi hävinnyt molemmat turnausottelunsa
19.4.
Demokraatit vaativat koko Mueller-raporttia julki – "Olen tuominnut oikeuden estämisestä murto-osalla näistä todisteista"
19.4.
Omituinen näky ihmetyttää Helsingissä: Skoda on kolaroitu suoraan meluvallien väliin
19.4.
Rintamamiestalon yläkerrassa syttyi tulipalo Torniossa, henkilövahingoilta vältyttiin
19.4.
Pekka Virta ehti pelata urallaan satoja otteluita kotimaassa ja ulkomailla – valmentajan pilli jäi kaulaan heti pelaamisen loputtua
19.4.
Libyan taistelut saapuivat pääkaupungin liepeille – yli 200 kuollut armeijan komentajan johtamassa kapinassa
19.4.
Leijonat antoi Norjalle kalseaa kyytiä – miesten jääkiekkomaajoukkue otti Kokkolassa voiton lukemin 7–0

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Eläkeikä

126 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääsiäinen - ryyppäjäinen?

Ei kukaan ihminen tarvitse alkoholia. Surettaa ja harmittaa se aine mitä pahaa se hyvin usealle käyttäjälle ja käyttäjie... Lue lisää...
Viisas ei juo

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image