Tech­no­po­lis on Oulun syvin ra­ken­nus­mont­tu

Sepänkadun ja Torikadun kulmauksessa ammottava Technopoliksen monttu on tiettävästi Oulun historian syvin ja suurin. Lähes korttelin kokoinen kaivanto ulottuu kymmenen metrin syvyyteen, jossa vastaan tulee peruskallio.

Ulkotöissä. Timpuri Markku Kortetjärvi on yksi Technopoliksen kellarikerroksia rakentavista rakennusmiehistä.
Ulkotöissä. Timpuri Markku Kortetjärvi on yksi Technopoliksen kellarikerroksia rakentavista rakennusmiehistä.

Sepänkadun ja Torikadun kulmauksessa ammottava Technopoliksen monttu on tiettävästi Oulun historian syvin ja suurin. Lähes korttelin kokoinen kaivanto ulottuu kymmenen metrin syvyyteen, jossa vastaan tulee peruskallio. Ensi vuoden syksyllä valmistuva rakennus nojaa siis tukevasti kallioon.

Tiiviisti aidatussa Technopoliksen montussa työt ovat täydessä vauhdissa. Kymmenmetrisen kaivannon pohjalla häärii toistakymmentä rakennusmiestä ja kaivinkone. Työmaainsinööri Marko Löllö kertoo, että parhaillaan valetaan alimmaisen kellarikerroksen seiniä.

Löllön mielestä syvässä kaivannossa työskenteleminen on vaativampaa verrattuna maanpäälliseen työmaahan.

"Kun alustana on peruskallio, yllätyksiä tulee enemmän. Koska kallio ei ollut tasainen, jouduimme räjäyttelemään pinnasta paloja pois. Myös pohjavesi on tällä paikalla korkealla ja se hankaloittaa toisinaan työskentelyä", työmaainsinööri kertoo.

Myös muut Oulun keskustan isot rakennusyömaat osoittavat, että maanalaiset neliöt halutaan hyötykäyttöön.

Torikadun ja Saariston kadun kulmauksessa on kaivettu valtava kuoppa elokuvakeskuksen maanalaisille tiloille, jotka niin ikään kaivautuvat lähes kymmeneen metriin.

Myös tulevalle virastotalolle ja hälytyskeskukselle on kaivettu maanalaisia tiloja noin viiden metrin syvyyteen.

Oulun rakennusvalvontaviraston tarkastuspäällikkö Tapio Klemettilä vahvistaa, että mielenkiinto maanalaisiin kerrosneliöihin on nyt kasvussa.

"Keskustan kortteleissa tila on rajallista, siksi rakennuttajat haluavat hyödyntää tontteja myös alaspäin. Uusiin rakennuksiin tehdään nykyään useiden metrien korkuisia kellaritiloja, hän sanoo.

Aiemmin kellareita rakennettiin pienimuotoisemmin. Esimerkiksi liikehuoneistoon riitti yksi maanalainen kerros, nyt kellarikerroksia rakennetaan useimmiten maankäyttö- ja rakennuslain sallima enimmäismäärä eli kaksi.

Klemettilän mukaan esimerkiksi Stockmannin tavaratalosta löytyy noin seitsemän metrin verran maanalaista tilaa. Myös kaksi vuotta sitten valmistunut hotelli Arina on kaivettu runsaan seitsemän metrin syvyyteen, ja sekin ulottuu peruskallioon.



Kallioparkki olisi
syvyysennätys


Oulussa maan alle suuntautuvaa rakentamista rajoittaa kymmenen metrin syvyydessä vastaan tuleva peruskallio. Toistaiseksi kalliota ei ole ryhdytty räjäyttelemään rakennusten tieltä.

"Kallioparkki on asia erikseen. Sitä koskevissa suunnitelmissa on esitetty, että kallioparkin lattia olisi 30 metrin syvyydessä maanpinnasta", Klemettilä havainnollistaa.

Maailmalla peruskallio ei ole rakentamista hidastanut. Esimerkiksi New Yorkin tuhoutuneessa World Trade Centerissä oli kymmenkunta maanalaista kerrosta. "Suomen lainsäädännössä maksimina on pidetty kahta kerrosta etenkin turvallisuusnäkökulmasta. Syvälle rakennettuihin tiloihin liittyy monenlaisia ongelmia muun muassa paloturvallisuuden ja poistumisteiden kannalta", Klemettilä huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä