Helsinki
Suomen suurin teknologiayritysten toimitilavuokraaja ja palveluiden tuottaja, pörssiyhtiö Technopolis Oyj levittäytyi vuonna 2002 Etelä-Suomeen, Vantaalle ja Espooseen. Kotipaikka on edelleenkin tukevasti Oulussa, mutta viimeistään nyt konsernin toiminta on maanlaajuista.
Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 13 prosenttia 22,6 miljoonaan euroon. Liikevaihto kertyi viimeistä kertaa 100-prosenttisesti Oulusta. Voitto ennen satunnaiseriä kasvoi vajaa viisi prosenttia kuuteen miljoonaan euroon.
Voittoa rasittivat maaliskuun osakeanti ja joulukuussa Espoon Otaniemestä hankittu Innopoli Oy.
Osinko on edellisvuoden tapaan hulppea 25 senttiä osakkeelta. Yhtiö jakaa tuloksestaan peräti 85 prosenttia osinkoina.
Suhdannetaantuma ei juurikaan näkynyt Technopoliksen tilojen käyttöasteessa, sillä se pysyi keskimäärin 98,7 prosentissa vuonna 2002. Innopoliksessa alkanee pian matokuuri, sillä sen käyttöaste oli vain 88,7 prosenttia.
Technopoliksen laajentuminen etelään alkoi runsaan kymmenen miljoonan euron investoinnilla Helsinki-Vantaan lentokentän kupeeseen, jonne valmistuu ensimmäinen talo ensi kesäkuussa.
Toimitusjohtaja Pertti Huuskonen kertoo, että yritystiloista on vuokrattu jo yli 75 prosenttia.
Ennen kuin ensimmäinen vaihe on edes valmistunut, alkaa Helsinki-Vantaan kohteen laajennus maaliskuussa. Technopolis saa toiseen vaiheeseen päävuokralaisekseen Evtekin eli Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun.
Huuskonen arvioi, että Helsinki-Vantaan Technopolis on täydessä mitassaan viiden - kahdeksan vuoden kuluttua, jolloin pääkaupungin lentokentän kupeessa työskentelee noin 3 000 henkilöä. Huuskosen mukaan Vantaan kaupunki on hoitanut "fantastisen hyvin" kaikki lupa- ja rakennusjärjestelyt uudessa lentokenttäkohteessa.
"Esitimme Vantaan päättäjille uuden kadun nimeksi Teknobulevardia ja sekin meni läpi!. Oulussa se ei kuitenkaan kelvannut kadun nimeksi, kun sitä aikoinaan ehdotimme."
Vantaalla homma näyttää sujuvan kuin tanssi, mutta Espoossa on sitten enemmän puurtamista.
"Espoon Innopolin käyttöaste on liian alhainen. Innopolin vuokrat ovat oikealla tasolla eli niihin ei tarvitse tehdä korotuksia. Meillä on kuitenkin Oulussa sellaista osaamista ja yrityspalveluita, joita voidaan viedä Espooseen, jotta käyttöaste nousisi. Myös hallinnossa ja palveluissa isompi organisaatio voi tuoda säästöjä", kertoo Huuskonen.
Innopolin toimitusjohtaja, entinen pankkimies, Ilpo Santala jää maaliskuun lopussa eläkkeelle, mutta jatkaa vielä omistuksen siirtymävaiheen ajan Innopolin hallituksessa.
Huuskonen myhäilee, että laajentunut Technopolis on hyvissä käsissä, kun hallituksessa istuu peräti kolme kaupunginjohtajaa: Oulusta Kari Nenonen, Vantaalta Erkki Rantala ja Espoosta Marketta Kokkonen. Vantaan Rantala jää kuitenkin näinä päivinä eläkkeelle ja hänen tilalleen tarvittaneen uusi edustaja..
Vuosi 2003 näyttää melko hyvältä
Huuskonen arvioi, että kuluvana vuonna konsernin vuokraamien toimitilojen käyttöaste säilyy hyvänä.
"Liikevaihto kasvanee 20 - 25 prosenttia ja nettotulos 25 - 30 prosenttia vuodesta 2002."
Huuskonen ei säiky elektroniikka-alan matalasuhdannetta. "Tämä liiketoiminta on paremmin ennustettavaa kuin moni muu, koska toimintamme perustuu pitkäaikaisiin sopimuksiin. Toimintaympäristömme ei helpotu tänä vuonna, mutta uskon, että me selviämme."
Technopoliksen vuokrasopimukset ovat pitkiä ja niiden kesto vaihtelee sopivasti, mikä helpottaa taloussuunnittelua. Pisimmät sopimukset ulottuvat vuoteen 2012 saakka. Yli 80 prosenttia Technopoliksen asiakkaista on pörssiyhtiöitä.
Nokia-riippuvuus oli kolme vuotta sitten vielä 50 prosenttia, mutta nyt Nokian osuus vuokratuloista on painunut 30 prosenttiin.