Tech­no­po­lis janoaa kasvua

Technopoliksen toimitusjohtajana huomenna aloittava Keith Silverang janoaa kasvua. Hänellä on selkeä näkemys, miten yhtiöstä rakennetaan maailman ensimmäinen globaali teknologiakeskus.

Yhdysvalloissa New Jerseyssä syntynyt Keith Silverang, 47, kertoo Espoon Innopolissa, että viime heinäkuussa häntä jännitti. Silloin varmistui, että Silverangista tulee oululaisen pörssiyhtiön Technopoliksen uusi toimitusjohtaja. Edeltäjä Pertti Huuskonen siirtyy yhtiön hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi.

Vielä enemmän hän sanoo jännittäneensä elokuun viimeisenä lauantaina. Karjalohjan kesämökillä vietettiin rapujuhlia, ja äkkiä kesken juhlien piti lähteä Espooseen Jorvin sairaalaan Elina-vaimon kanssa, kun perheeseen syntyi poika.

"Uusi tehtävä jännittää nyt paljon vähemmän kuin kaksi kuukautta sitten, mutta tulevat haasteet saavat edelleen sykkeen nousemaan. Olen tehnyt Pertin (Huuskosen) kanssa töitä niin kauan, että tunnen hänet aika hyvin", myhäilee Silverang.



Pitkä tuttavuus


Silverang tutustui edeltäjäänsä kymmenen vuotta sitten. Tuolloin Silverang toimi yrittäjänä, ja Huuskonen oli yksi hänen asiakkaistaan. Silverang auttoi Technopoliksen road shown eli yritysesittelyn rakentamisessa sijoittajille ennen yhtiön listautumista pörssiin."Siitä alkoi yhteistyömme, ja se jatkuu yhä."

Vuonna 2004 Silverang kutsuttiin Technopolis Ventures Oy:n toimitusjohtajaksi, ja pari vuotta myöhemmin hän alkoi vastata Technopoliksen pääkaupunkiseudun toiminnoista Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä

Silverang kehuu Huuskosen esimiestaitoja. "Se on yksi keskeinen syy siihen, että halusin tähän hommaan. Pertti on vaativa, kuten urheilussakin hyvät valmentajat ovat. Hän on teknologiabisneksen huippu-urheilija."

Yleensä pomot haukutaan, syystä tai syyttä, mutta Huuskosesta Silverang ei löydä moitteen sijaa kaivamallakaan. "Pertillä on uskomaton kyky nähdä erilaisten haasteiden ulottuvuudet hyvin monelta kantilta, ja myös aikaperspektiivissä. Hän urheilee ja jaksaa, eikä into ole laskenut yhtään 23 vuoden työrupeaman aikana Technopoliksessa."

Lisää seuraa: "Pertti on äärimmäisen taitava neuvottelija niin kansainvälisesti kuin kansallisesti. Hänellä on jääkylmät hermot, hän osaa kuunnella, mikä on harvinaista isoille johtajille, ja ennen kaikkea hän osaa pitää puolensa kaikissa tilanteissa."

Technopolis aloitti Oulussa vuonna 1982. Neljännesvuosisadassa se on levittäytynyt koko Suomeen ja nyt myös Venäjälle Pietariin. Monen mielestä Technopolis on kasvunsa äärirajoilla.



Kasvu alkaa maailmalla


Silverang myöntää, että Suomessa mahdollisuudet kannattavaan kasvuun alkavat olla vähissä. Merkittäviä kasvumahdollisuuksia löytyy hänen mukaansa vielä Tampereelta ja pääkaupunkiseudulta.

"Meidän on pakko mennä Suomen rajojen ulkopuolelle. Technopoliksen kansainvälinen kasvu on vasta alkamassa", vihjaa Silverang.

Avainsana on globalisaatio.

"Technopoliksesta tulee maailman ensimmäinen globaalisti toimiva teknologiakeskuskonsepti. Se on meidän maalimme, ja siihen meillä on kaikki edellytykset päästä."

Silverang ei kerro, onko Technopoliksen seuraava loikka Yhdysvalloissa, Britanniassa vai Kiinassa.

"Kaikki on mahdollista jollakin aikavälillä. Tärkeintä on hyvä tuotto ja kannattava kasvu. Ulkomaisen paikan pitää olla kuuma innovaatiokeskus."

Silverang muistuttaa, että loikka Pohjoismaihin, Britanniaan tai Yhdysvaltoihin on aina henkisesti helpompi, koska maiden kulttuurit tunnetaan ja monet arvot ovat yhteisiä.

Maantieteellinen laajeneminen alkoi Venäjältä Pietarista, mutta nyt Technopolis tutkii Pohjoismaita, Baltian maita ja muitakin kohteita.



Pietari lähtökuopissa


Haastattelulla on vähän kiire, sillä vielä samana päivänä Silverang lentää Pietariin katsomaan, miten rakennustyöt siellä edistyvät. Technopoliksen Pietarin-toiminta on alkamassa tämän syksyn aikana.

Tontti on valmiina lähellä Pulkovon lentokenttää ja Pietarin kehätietä. Liiketilojen pitäisi alkaa kohota syksyn aikana. Rakennuslupa on viranomaiskäsittelyssä.

Ensimmäinen rakennusvaihe on runsaat 23 000 neliötä. Kokonaisuudessaan Pietarin teknologiakeskus on laajuudeltaan noin 80 000 neliötä.

Jos hyvin käy, Technopolis saa tiloja myös Pietarin ITC-yliopiston kampukselta. Asiasta neuvotellaan parhaillaan.

"Venäläiset haluavat päästä raaka-ainetaloudesta pois ja siirtyä valmistajaksi teknologiamaailmaan ja -talouteen. Toimiva teknologiaverkosto on siinä kehityksessä hyvä työväline", painottaa Silverang.

Hän myöntää, että lupaprosessi on pitkä ja Venäjällä pitää aina varautua myös yllätyksiin. "Venäläiset kuitenkin tietävät, että suomalaiset ovat maailman parhaita teknologiaverkostojen luomisessa, siksi mekin olemme päässeet Pietariin."



Lamaan on varauduttu


Silverang vakuuttaa, että talouden alamäestä ei ole näkynyt mitään merkkejä Technopoliksen asiakasyrityksissä.

"Olemme kuitenkin varpaillamme. Taloudessa psykologialla on niin suuri merkitys. Nythän media jankuttaa koko ajan lamasta."

Technopolis on kaikesta huolimatta aloittanut jo vuosi sitten valmistautumisen talouden jäähtymiseen. "Yritystemme käyttöasteet ovat korkealla eikä asiakkaillamme ole ilmennyt maksuvaikeuksia. Ihmiset ovat kuitenkin varovaisia. Tässä tilanteessa meidän on hoidettava asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, jotta usko tulevaisuuteen säilyy."



Ketjuttaminen tuo etuja


Silverang sanoo, että Technopoliksen toimintamalli on ainutlaatuinen: yritys toimii ketjuna, jolloin erilaiset palvelut voidaan tuotteistaa koko konserniin. Iso ketju myös näkyy ja sillä on ostovoimaa markkinoilla.

"Yksi tärkeimpiä palveluitamme on yrityskehityspalvelut aloittaville yrityksille ja myös pk-yrityksille. Meillä on myös kyky yhdistää asiakkaitamme keskinäiseen yhteistyöhön."

Toimintamalli on nykyään valtakunnallinen, siksi Technopolis pystyy imuroimaan Suomen parhaat kasvuyritykset samaan paikkaan. "Silloin myös kansainväliset sijoittajat ja rahoittajat tulevat tapaamaan yrityksiämme."

Technopoliksen tietokannassa on yli 300 pääoma- ja riskisijoittajan tiedot. "Kukaan ei ole pystynyt luomaan maailmanlaajuista teknologiakeskusten ketjua. Nyt me yritämme sitä. Maailmalla on pari ketjua, mutta ne toimivat lähinnä kiinteistöhuollossa. Me olemme teknologiayritysten palveluyritys, vaikka ansaintalogiikkamme on enimmäkseen kiinteistöyrityksen."

Silverang vakuuttaa, että Technopoliksen perusidea ei ole muuttunut yhtiön 26 toimintavuoden aikana.

"Technopolis tukee teknologiayrityksiä kasvusta kansainvälisyyteen. Juju on saada yritykset kasvamaan ja jäämään Technopoliksen ympäristöön kypsinä veturiyrityksinä. Nokiakin on edelleen suurasiakkaamme. Jos yritys lähtee meiltä pois, silloin olemme epäonnistuneet."



Huuskonen jää Ouluun


Technopolis on Oulussa rekisteröity yhtiö, ja siellä sen pääpaikka Silverangin mukaan myös pysyy.

"Vanhan ajan pääkonttoria meillä ei ole. Taloushallintomme hoidetaan Oulussa, mutta esimerkiksi yrityspalveluiden valtakunnallinen johto on pääkaupunkiseudulla. Ajattelemme, että toimintomme sijaitsevat niillä paikkakunnilla, joilla ne parhaiten voidaan hoitaa."

Silverang uskoo, että Huuskonen pitää tukikohtansa Oulussa, vaikka tämä liikkuu kansainvälisesti erittäin paljon; varsinkin, kun hän toimii nyt hallituksen puheenjohtajana.

Silverangin mukaan Technopolis on kymmenen vuoden kuluttua täysin globaalisti toimiva teknologiakeskusketju. "Se toimii maailman parhaissa kasvukeskuksissa."

Maalla ei ole niinkään väliä, vaan tärkeintä on paikka, alue tai kaupunki. Se voi olla vaikka Cambridge tai Barcelona. "Kyse on innovaatioista ja paikoista, joihin voidaan houkutella maailman parhaat aivot kuten Ouluun."

"Kymmenen vuoden kuluttua meillä on myös merkittävästi vahvempi tase kuin nyt. Osakeanteja voi tulla ja velkaakin tarvitsemme kasvuun, mutta haluamme pitää omavaraisuutemme korkealla tasolla."

Tällä hetkellä Technopoliksen omavaraisuus on noin 40 prosenttia. Silverangin mukaan se voisi nousta.

Henkilökunnasta hän ei sano mitään. "Lähdemme liikkeelle omalla konseptillamme. Meille voi tulla kumppaneita tai teemme jopa franchising-sopimuksia. Ne ovat asioita, joista päätetään syksyn 2008 aikana."



Pyörällä pohjoiseen


Silverang ei moiti kesän sateita, sillä sateellakin voi pyöräillä. Pyörän mittariin kertyy vuosittain 5 000-7 000 kilometriä. "Haaveenani on polkaista joku kerta Oulusta Helsinkiin tai päinvastoin. Myös käväisy Nordkappissa kiinnostaa."

Työmatkansa Silverang ajaa pyörällä aina, kun se on mahdollista. "Se on minun ykkösjuttuni."

Polkupyörän perässä kulkee pieni perävaunu, jonne mahtuu kaksi pientä lasta.

Toinen harrastus on Ranska kaikilla mausteilla: pyöräily siellä, viinit, ruoka ja ranskan kieli

Keith Silverang sanoo, että elämä Suomessa on ollut seikkailu. Hän aloitti tammikuun 3. päivänä 1986 MBA-ohjelman opiskelun Helsingin kauppakorkeakulussa ja jäi valmistuttuaan Suomeen.

"Nyt meillä on Pertin kanssa tandem-pyörä, siis symbolisesti. Teemme sillä maailmanympärimatkaa. Se on meidän seikkailumme ja maailmankiertue, haaveemme. Technopoliksella on nyt uskomaton mahdollisuus kasvuun."

Ilmoita asiavirheestä