Oulun teknologiakylän suurimpia menestystarinoita on teknologiakylä itse. Technopoliksen kovan kasvun myötä oululaisvetoinen ajattelu valtaa niin Suomea kuin Venäjää.
Technopolis-konsernin viimeaikaiset uutiset kuulostavat kuin jonkinlaiselta sadonkorjuun ajalta. Yritys laajenee eri puolille Suomea, on saanut pitävän jalansijan Venäjälle ja kirjaa kymmenien prosenttien kasvulukuja. Pitkäaikainen työ kantaa näin hedelmää, mutta samalla yhtiö on pystynyt pohjustamaan tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Ne näyttävät todella hyviltä, tällä hetkellä etenkin Venäjän suunnalla.
Oulussa Technopolista pidetään ehkä jo jollain tavalla itsestään selvyytenä. Lähisokeus estää näkemästä sen, että hyppäämällä reippaasti ulos kotipesästään kiinteistöyhtiöstä on tullut yksi kaikkein vaikutusvaltaisimmista oululaislähtöisistä toimijoista Suomessa ja maailmalla. Jäämällä pyörimään vain Oulun ympyröissä mitään siitä ei olisi saavutettu.
Pääkaupunkiseudulle asettuminen toi tullessaan tarpeellisen uskottavuuden ja näkyvyyden myös Oulun ulkopuolella. Tätä ovat seuranneet lyhyen ajan sisään yritysostot Lappeenrannassa, Jyväskylässä ja Tampereella. Oulussa kehitetty malli on näin laajentumassa maan tärkeimpiin teknologiakeskuksiin, minkä voi nähdä antavan selvää lisäarvoa niin asiakasyrityksille kuin Technopolikselle itselleen -- ja hyötyä koituu myös kotipaikkakunnalle. Oulun kaupunki on yhä yhtiön suurin yksittäinen omistaja, ja liikevaihdosta yli puolet on vielä Oulussa.
Mutta on täysin mahdollista, että tulevaisuudessa kaikki tähänastinen kehitys nähdään vasta Technopoliksen alkuvaiheena. Lokakuun alkupuolella tehty kauppa lähes viiden hehtaarin maa-alueesta Pietarissa Pulkovon lentokentän lähellä tarkoittaa sitä, että työ kansainvälisen teknologiakeskuksen perustamiseksi Pietariin voi konkreettisesti alkaa.
Lokakuun toinen uutinen oli aiesopimus yhteistyöstä Tjumenin kaupunkiin Länsi-Siperiaan kaavaillusta teknologiakeskuksesta, joka liittyisi etenkin öljy- ja kaasualaan.
Kansainvälisten yritysten asettuminen Venäjälle sujuu yleensä hitaanlaisesti, eivätkä Technopoliksenkaan aikataulut ole siellä olleet samoja kuin Suomessa. Tärkeintä on, että asiat ovat kuitenkin edenneet. Itse asiassa oululaisten teknologiamaine on Venäjällä kova, alkaen Mihail Gorbatshovin nimenomaisesta halusta vierailla juuri Oulussa vajaat 20 vuotta sitten.
Viime keväänä Venäjän pääministeri Mihail Fradkov sai Oulussa käteensä muistion, jossa ehdotettiin yhteistyötä teknologiakeskus- ja yrityshautomotoiminnassa sekä osaamisen siirrossa. Syksyn uutiset viittaavat siihen, että korkean tason yhteydet ja panostus itään ovat toimineet. Venäjällä on kiihkeä tarve modernisoida ja monipuolistaa omaa teknologia- ja yrityspohjaansa. Tämän hetken tosiasia on se, että oululainen yritys on eturivin vaikuttajan paikalla, kun vaurastuva Venäjä yrittää muuttua nykyistä modernimmaksi valtioksi.
Samaan aikaan Oulussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä Kemiran tehdasalueella tapahtuu. Technopoliksen avaus ympäristö- ja vesiosaamiseen voi onnistuessaan luoda seudulle uutta tukijalkaa. Matka on vasta alussa, mutta muilla aloilla askelmerkit ovat olleet kohdallaan.