Yleinen ilmapiiri maakuntien pienissä ammattiteattereissa on vaihdellut apeasta varovaiseen toiveikkuuteen. Teatteritalojen taloudelliset paineet heijastuvat henkilökuntaan, varaväkeä ei juuri ole ja pakka huojuu yhdenkin näyttelijän sairastuttua.
Kemin kaupunginteatteri on ajautumassa samaan loukkuun, johon Kajaanin teatterikin joutui viime syksynä. Teatterinjohtaja Timo Sokuran tulevaisuusvisio on toiveikas ja lohduton. Hänen mukaansa muutaman vuoden päästä Kemissä tulee toimimaan vähintään saman kokoinen ammattiteatteri, jonka menoihin osallistuisivat Meri-Lapin kunnat Tornio, Keminmaa, Kemi, Tervola ja Simo.
"Edessä on pitkä ja kivinen tie, koska nämä kunnat ovat konkurssikypsiä lähes kaikki. Se on ainut mahdollisuus turvata ammattiteatterin toiminta alueella. Uhkana on Savonlinna-ilmiö, jossa olisi varaa enää neljään näyttelijään ja sillä ei ammattiteatteria pyöritetä."
Ei lappuja luukulle
Valtio jakoi vasta lisätukea Suomen teatterielämälle. Henkilötyövuosia saivat lisää niin Kemin kaupunginteatteri kuin Rovaniemen teatterikin. Rovaniemen teatteri sai myös 50 000 euroa alueteatteritukea ja korjauksen edellisenä vuonna tipahtaneeseen aluetukeen. Kajaanin kaupunginteatteri sai harkinnanvaraisesta alueteatterituesta 300 000 euroa.
Päätöstä viivästyttivät Kajaanin kaupunginteatterin viime syksynä alkaneet dramaattiset vaiheet. Ministeriö oli sitonut tukensa Kajaanille vaatimukseen, että kaupunki lähtee tukemaan teatteritoimintaa vastaavalla summalla.
"Toivottavasti tämä on alku isommalle remontille. Henkilötyövuosien yksikköhinta ei ole sidottu indeksiin, kuten museoilla ja orkestereilla. Valtionavustukset eivät kata todellisia kustannuksia, koska henkilötyövuosien yksikköhinta ei ole noussut 12 vuoteen ja olemme jääneet hurjasti jälkeen yleisestä palkkakehityksestä", napauttaa Rovaniemen teatterin johtaja Tytti Oittinen.
Rovaniemen tilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta Kemin kaupunginteatterin tilanne on edelleen vaakalaudalla.
"Ei meillä vielä sentään lappuja luukulle panna, mutta riski on olemassa. Olemme selvitystilassa, sillä vielä ei ole mitään tietoa ensi vuoden valtionavusta. Meillä on meneillään kaupungin kanssa hankalat neuvottelut siitä, miten ammattiteatteritoiminta Kemissä turvataan", selvittää Sokura.
Myös Oittinen on huolestunut kulttuurin yhteiskunnallisesta rahoituksesta ylipäänsä.
"Täytyy toivoa parasta ja pelätä pahinta."
Huojuva talo
Kemin kaupunginteatterissa on kuluneen 15 vuoden aikana leikattu 15 vakanssia pois.
"Henkilökuntaa oli vielä 90-luvulla 46 ja nyt meitä on 31 ja puoli. Silti meillä on sama määrä tuotantoja ja yhtä paljon yleisöä, jota koetetaan viihdyttää. Tämä on ihmisten selkänahasta kiinni, meiltäkin paloi yksi näyttelijä yksinkertaisesti loppuun."
Pahimpana ongelmana Sokura pitää sitä, että teatterilla ei ole varamiehiä, sillä kaikki ovat kiinni tuotannoissa.
"Tämä on hirmuisen hatara talo. Kun yksikin sairastuu, koko pakka rupeaa horjumaan."
Sokura on toiveikas Kemin kaupunginteatterin suhteen. Rankasta talvesta huolimatta on "innosta piukeana" aloitettu kolmen uuden esityksen harjoitukset.
"Apulaiskaupunginjohtajalta on tullut sellaista viestiä, että toiminta pyritään turvaamaan keinolla millä hyvänsä. Huhtikuussa alkavat budjettineuvottelut, jossa pudotetaan ainakin yksi esitys ohjelmistosta, sillä tällä väkimäärällä ei tehdä kahdeksaa ensi-iltaa vuodessa."
Sokura haluaa pitää ohjelmistossa myös pienimuotoisempaa runoiltaa, kiertävää lasten esitystä tai muuta kevyempää tuotantoa.
"Rahavaikeuksista huolimatta on tärkeää muistaa, että kaikki eivät pääse teatteriin. Sairaalassa oleville ja vanhuksille tulisi myös olla oikeus jonkinlaiseen teatterielämykseen."
Tänään vietetään maailman teatteripäivää. Sen kunniaksi teattereissa luetaan teatteripäiväjulistus ja osassa juhlaliputetaan.