Oulun kaupunginteatterin työmaa etenee sutjakkaasti aikataulussa, suurin osa toimistohuoneista ja lavastamo ovat enää siivousta vaille. Eniten keskeneräisyyksiä on kaikista pyhimmässä, eli näyttämöalueella ja katsomossa.
Töiden aikataulussa pysyminen ei suinkaan johdu siitä, ettei yllätyksiä olisi ollut, vaan niistä huolimatta.
Suurin yllätyksen aihe oli lokakuussa uutisoitu budjetin reipas ylitys, jolla alunperin 18,5 miljoonan operaatio kasvoi 20 miljoonaan. Osin syynä olivat homevaurioiden korjauksesta aiheutuneet kustannukset, osin kalliimmiksi osoittautuneet hinnat esimerkiksi teatteritekniikan osalta.
Nyt alapohja ei pääse Pohjois-Suomen projektikonsulttien projektipäällikkö Petri Harjun ja työmaavalvoja Jaakko Paason mukaan enää homehtumaan. Varmasti.
"Alapohjassa ei enää ole mitään homehtuvaa materiaalia ja betonikin on desinfioitu. Lisäksi siellä on nyt tuuletus", Harju toteaa.
Paaso kertoo, että alapohjassa on automatisoidut mittarit, jotka seuraavat meriveden korkeutta. Syksyn aikana vesi ei missään vaiheessa noussut liian korkealle. Vaikka se vastaisuudessa niin tekisikin, niin vesi joko valuu pois itsekseen tai se pumpataan.
Työtapaturmilta
on vältytty
Teatterin ainutlaatuiset vaatimukset ovat tuottaneet päänvaivaa niin arkkitehdille kuin toteuttajillekin. Vuonna 1969 insinöörin hommissa aloittanut Paaso sanookin kohteen olleen vaativin hänen tähänastisella urallaan.
"Jokainen pieni yksityiskohta vaatii omat erityisratkaisunsa, joita ei ole välttämättä tullut vastaan aikaisemmin."
Harju kertoo, että tavallisen talotekniikan asentaminen 1970-luvulla rakennettuun betonikolossiin oli yllättävän haasteellista. Myös ilmastointimääräykset ovat ehtineet kolmessa vuosikymmenessä muuttua paljon.
"Talossa oli kilometrikaupalla paloturvallisuuden vuoksi umpinaisen muurauksen sisällä olevia ilmastointiputkia, jotka piti kaivaa esille", Paaso kertoo esimerkin.
Aiemmin pieniä ilmastointikoneita oli joka puolella. Nyt yksi iso kone hoitaa lähes koko rakennuksen ilmastoinnin, sillä on tosin apunaan kolme pienempää masiinaa. Tulevaisuudessa tuloilman litramäärät täyttävät nykyvaatimukset.
Siitä työnjohtajisto on iloinen, ettei työmaalla ole vaativista töistä ja työolosuhteista huolimatta päässyt tapahtumaan ainuttakaan vakavaa työtapaturmaa. Tällä hetkellä rakentajarivistöä tosin harventaa sitkeä flunssa.
"On todella hieno juttu, ettei esimerkiksi näyttämön lavastetornin sivurakenteiden purkamisessa tullut onnettomuuksia. Työvaiheessa purettiin 60 000 kiloa metallirakennelmia ja asennettiin 90 tonnin rakennelmat tilalle", Paaso myhäilee.
Teatteritekniikkaan
ensi kuussa
Teatteritalossa on tekniikkaa huomattavasti enemmän kuin tavallisissa rakennuksissa. Siitä kertoo jo sekin, että nyt työmaalla on enemmän sähkö- kuin rakennusmiehiä. Syksyn aikana töissä on ollut 100-120 työntekijää.
"Valo-, ääni- ja av-tekniikan asentaminen alkaa vasta tammikuussa, kun kaikki muut vaiheet alkavat olla kunnossa, sillä täällä ei silloin saa olla pölyä. Ne työt valmistuvat kevään aikana", Harju toteaa.
Kevään kuluessa teatteri alkaa muutenkin näyttää käyttöönottokelpoiselta. Nyt joka puolella on pölyä ja laitteistoja, jotka hieman hämäävät luulemaan, että työt ovat vielä pahasti kesken.
"Romut saadaan kuljetettua nopeassa tahdissa ulos, sitten kun kaikki on todellakin valmista", Harju lupaa.
Paaso kertoo, että suurin osa henkilökunnan tiloista on siivousta ja kalustusta lukuunottamatta tulevassa kuosissaan, sillä ainoastaan yleisön käytössä olevat tilat ovat prameammat.
"Arkkitehti Sampo Valjus onkin todennut, että muut kuin yleisötilat ovat teollisuustilojen näköisiä", hän tarkentaa.