Pohjoisen laitosteatterit raapivat tällä hetkellä säästöjä suurennuslasilla. Irtisanomiset ja ensi-iltojen vähentäminen ajaisivat laitokset alasajon kierteeseen, sillä silloin putoaisivat samalla lipputulot ja henkilötyövuosiin sidotut valtionavustukset.
Talouden nollalinja ja isot säästöt ohjaavat vääjäämättä myös ohjelmistoja.
"Kemissä kaupunki lomauttaa tai on lomauttanut tämän vuoden aikana suurimman osan työntekijöistään. Tietysti se herättää kateutta muissa, miksei teatteri joudu pakkolomalle", teatterinjohtaja Juha Vuorinen huomauttaa.
"Teatteri hoitaa oman säästövelvoitteensa lisäämällä tulotavoitettaan 62 000 eurolla. Se olisi voitu hoitaa menoja karsimalla, mutta meidän tapauksessa se tehdään tuloja lisäämällä."
Vuorinen nimittää tilannetta "jonkinlaiseksi työvoitoksi".
"Teatterin puolella on laskettu niin, ettei pakkolomilla säästä mitään, koska siinä menetetään lipputuloja ja valtionapuja. Hyöty ei ole sillä tavalla saavutettavissa."
Teatterille tälle vuodelle asetettu tulotavoite oli 263 000 euroa. Siihen tuli nyt vielä lähes neljännes päälle.
Toivo lepää
Trappin perheessä
Kansa suosii musikaaleja. Laila edellisellä kaudella ja nyt Sound of Music ovat keränneet hyvin katsojia Kemissä.
Tuottavan musikaalilinjan on ilmeisesti myös jatkuttava.
"Sound of Music kyllä vetää hyvin yleisöä. Melkein kaikki syksyn liput on jo varattu ja kevättä laitetaan myyntiin. Mutta musikaaleistahan tiedetään, etteivät ne toteudu samoilla rahoilla kuin tavalliset puhenäytelmät. Kustannukset ovat myös aina suuremmat", Vuorinen vastaa.
"Lailalla saatiin enemmän lipputuloja ja vähän pelivaraa muuhun toimintaan. Mutta nyt tämä jälkikäteen tehty lisäys kiristää tulotavoitteen ihan äärimmilleen. Sen päälle ei enää voi mennä. Samaan aikaan menoraami paukkuu. Eli aika ahtaassa raossa toimitaan."
Vuorisen mukaan tulotavoitteeseen ei käytännössä päästä kuin tekemällä uusi musikaali.
"Kun ollaan tilaaja- ja tuottajamallissa, tilaaja asettamalla tulotavoitteen niin korkeaksi kuin asettaa käytännössä tilaa meiltä musikaalin. Toisaalta taas ei anneta rahaa sen tekemiseen. Tämä on paradoksaalinen yhtälö."
"Näitä nyt laskeskellaan, kuinka päin tämä parhaiten hoituisi. Tehdäänkö musikaali siitä huolimatta, ettei siihen ole varaa, ja luotetaan siihen, että kaikki tulot tulee, eikä yhtään sairaustapausta, esityksiä ei tarvitse peruuttaa ja kaikkinainen epäonni kiertää meidät kaukaa."
Joko uusi musikaali on valittu?
"Paria-kolmea vaihtoehtoa on katsottu. Seuraava on haussa enemmän kotimaiselta puolelta. Ensi kautta lyödään lukkoon ennen joulua."
Toimiiko iso näyttämö neljällä näyttelijällä?
Ensi-iltojen määrästä on Kemissä pidetty tiukasti kiinni. Ensi-iltoja on kaudessa yhä kuusi.
"Yleisöpohjamme ei ole kauhean laaja. Jos lähtee vähentämään ensi-iltoja, samalla kokonaiskatsojamäärä todennäköisesti putoaa. Tai sitten mennään niin populistiseen ohjelmistoon, että kaikki ovat niin varmoja kuin ylipäätään voi olla", Vuorinen pohtii.
Työntekijöiden määrääkään ei voi juuri vähentää rapauttamatta ydintoimintaa.
"Saako vielä kahdella tai neljällä näyttelijällä ison näyttämön esityksiä? Muuta henkilökuntaa on aika mahdoton enää pienentää. Sitten joku alkaa tehdä jo kolmatta työtehtävää, kun nykyisinkin jo osa tekee kahta yhdistettyä toimenkuvaa."
Vuorinen ei halua myöskään jäädyttää pienen näyttämön eli studion toimintaa.
"Se olisi kaikkein valitettavinta. Tekijöille studio on semmoinen henkireikä, ettei ihan ensimmäiseksi halua tällaista vaihtoehtoa ajatella."
Teatterin dramaturgi Eero Siren jää eläkkeelle ensi heinäkuussa. Tällä hetkellä hän toimii vielä osa-aikaisena. Vuorinen antaa ymmärtää, ettei uutta dramaturgia palkata. "Ne rahat sitten säästyvät."