Kaupunginteatterin peruskorjauksen ja laajennuksen kokonaispaketti on valmis. Vastaava mestari Simo Särkelän 15 kuukauden urakka on ohi ja YIT Rakennus Oy lähtee työmaalta runsaan viikon kuluessa. Pääurakka otettiin loppujenkin osin vastaan tiistaina. Viimeisenä luovutettiin katsomon ja näyttämön rakenteet. Orkesterimontussa töitä tekee aliurakoitsija kevääseen.
Kaupunginteatterin ympäristössä ja sisällä työt kuitenkin jatkuvat vielä kuukausia ennen kuin näytäntökausi pääsee alkuun ensi syyskuussa. Seuraavaksi teatteria ryhdytään kalustamaan. Katsomoon tuolit tulevat huhtikuussa. Vilkas muutto jatkuu toukokuun loppuun. Ääni- ja valovirityksiä tehdään kesälläkin. Samoin näyttämötekniikan asennukset vievät aikansa. Kyseisiin töihin ei ole ollut mahdollista ryhtyä ennen kuin raa'an rakennustyömaan pölyt ovat laskeutuneet ja pyyhitty pois.
Pölyjen pyyhkimisellä ei tarkoiteta politiikkaa, joka sekin jatkuu määrärahojen osalta mahdollisena kiistelynä jo ensi maanantaina kaupunginvaltuustossa.
Rakennustöiden valvoja Jaakko Paaso mainostaa teatterin työmaata vaativaksi. "Periaatteessa tämän piti olla normaalia rakentamista ja peruskorjaamista, mutta homeet ja 1960-1970-lukujen rakennustyyli toivat yllätyksiä. Kaikki kuitenkin valmistui matkan varrella muutetun aikataulun mukaisesti."
Alunperin rakennusteknisten töiden piti valmistua tammikuun lopulla ja sitten helmikuun lopulla, mutta näyttämö- ja katsomorakenteiden vastaanottotarkastus siirtyi kuitenkin 9. maaliskuuta asti.
Syyt viivästymisiin löytyivät teatterin vanhoista ilmastointikanavista. "Osa kanavista ei kohdannut toisiaan lainkaan. Se oli varsinainen pommi, kun auoimme lattioita. Aina sama tulos, ilmastointi ei pelannut eikä sitä ollut", Särkelä kertoo ja nauraa nuoren LVI-suunnittelijan Pentti Kuurolan harmaantuneen työn aikana. Tosiasiassa Kuurola oli blondannut päänsä jossakin vaiheessa urakkaa.
Aina tulee yllätyksiä
Peruskorjaustyömaalla eteen tulee aina yllätyksiä. Simo Särkelän työuraa yllätykset eivät ainakaan heikentäneet, sillä vastaavasta mestarista tuli maaliskuun alussa YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö. Hän edelleen haaveilee tulevaisuudessa vaativista rakennuskohteista, vaikka siirtyy ainakin joksikin aikaa toimistotöihin laskemaan muille työmaita.
"Helsinki-Vantaan keskusterminaalin työmaalla tuli vastaavanlaisia yllätyksiä kuin home täällä. Lentokentällä ei ollutkaan glykoliviemäreitä, vaan kaikki lentokoneiden siipien sulatukseen käytetty neste oli imeytynyt maaperään rakennuksen alle. Lisäkustannuksia siitä tuli, kun maat piti vaihtaa", Särkelä muistelee.
"Taloteknisesti täällä piti tehdä ennakkosuunnitelmien mukaan rakenteisiin 500 reikää, mutta niitä pitikin tehdä yli 3 000", Jaakko Paaso kertoo siitä, kuinka huonosti vanhat piirustukset pitivät kutinsa käytännössä. "Maksoihan se."
Särkelä ja Paaso arvioivat kaupunkikuvatyöryhmän ja asemakaavaviiveiden lisänneen kustannuksia. Julkisivukuvien pyörittely vei puoli vuotta. Teatterin työmaa olisi ollut paremmassa jamassa, jos päätökset ulkonäöstä olisivat tulleet ripeämmin.
"Urakkalaskenta ja -kilpailu tehdään ja käydään tiettyjen asioiden pohjalta. Yllätykset edellyttävät lisätöitä ja nostavat luonnollisesti hintaa. Jos yllätykset olisivat olleet alunperin tiedossa, urakkatarjous olisi ollut kalliimpi. Kaikki on asiakirjoissa. Ei urakoitsijalla ole vara lahjoituksiin. Ei tässä sen kummemmasta matematiikasta ole kysymys. Täällä on nyt tehty kunnon jälkeä ja työt sekä piirustukset pitävät kutinsa vielä 30 vuoden kuluttua", Särkelä sanoo.
Paason mukaan lisätöistä päätettäessä on pidetty tiukka linja. Asioita ei ole kuitenkaan riitautettu, sillä työt voisivat olla vielä pahasti kesken. "Työmaa olisi joka tapauksessa ollut ja aikataulu venynyt", Paaso sanoo.
Politikointi ei häirinnyt
Oululaisten kunnallispoliitikkojen linjanvedot eivät Simo Särkelää ja Jaakko Paasoa ole hetkauttaneet. Sitä he pohtivat, olisiko budjettia voinut tarkistaa aiemmin päättävissä elimissä.
"Tämä työyhteisö ei ole häiriintynyt poliitikkojen riitelystä. Kahvikeskusteluissa asioista on kyllä puhuttu. Ei tässä syyllisyyttä tunneta. Yksityisellä sektorilla ei olisi tätä taustapeliä. Siellä se vastaa, joka panee nimen alle. Urakointi on helpompaa", Särkelä arvioi rakentamisen suhdetoimintaa julkisella ja yksityissektorilla.
"Toinen vaihtoehto olisi ollut kävellä kaiken ohi ja pistää luukut kiinni. Silloin olisimme kiertäneet vastuun. Se olisi ollut sitä aiempaa rakennustyyliä. Nyt jälkipolville ei jää ongelmia. Teatterin tekoon meni aikoinaan kolme vuotta, nyt 15 kuukautta. Vauhti alalla on lisääntynyt jopa liian kiireeksi", Simo Särkelä toteaa työmaastaan.
Parhaillaan teatterin kimpussa on ollut 140 työntekijää. Seuraavina kuukausinakin teatterin viimeistelyssä häärää useampi kymmenen työntekijää.