Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) ei suoraan tyrmää kaupunginteatterin johtajan Ahti Ahosen tiistain Kalevassa esittämää ajatusta teatterin muuttamisesta tulevaisuudessa kunnalliseksi liikelaitokseksi.
"Jokaisella on sananvapaus, siitä on lähdettävä. Liikelaitos kieltämättä sopisi Oulun strategioihin. Päätöksenteon vain pitäisi kaupungin hallinnossa edetä niin, että kulttuurilautakunta ja muut asianosaiset tahot ottavat ensin kantaa siihen, minkälaisia malleja haetaan, jos haetaan. Päätökset tehdään huolellisten selvitysten ja pohdinnan perusteella", Oikarinen sanoo.
"Muutosideoita ei pitäisi tuoda esille niin, että syntyy epävarmuutta ja henkilökunta turhaan huolestuu."
Ahosen väläyttämää liikelaitostamisen ajankohtaa, vuodenvaihdetta, Oikarinen joka tapauksessa pitää liian "räväkkänä" aikatauluna. Teatterin toimintamallin muutos ei käytännössä voi ehtiä kaupungin tämän syksyn budjettivalmisteluun.
Oulun kaupunginteatterin näyttelijäyhdistys ei myöskään ole ehtinyt ottaa teatterinjohtajan ehdotukseen virallista kantaa, sillä asiasta infottiin heille vasta viime perjantaina.
"Emme tiedä vielä tarpeeksi. Pitää ruveta tutkimaan asiaa", kommentoi näyttelijäyhdistyksen luottamusmies Jaana Kahra.
Kajaanissa teatterin liikelaitosmalli tulee käyttöön vuodenvaihteessa, joten sieltä ei ole vielä saatavissa kokemuksia eduista ja haitoista.
"Itse katsoisin kyllä ensin sen, mitä Kajaanissa tapahtuu. Oulussa toimivat neljä kulttuuripuolen nettoyksikköä - Nuku, teatteri, Oulu Sinfonia ja Tietomaa - muistuttavat jo hiukan liikelaitoksia", Kyösti Oikarinen listaa.
"Tässä hiertävät nyt myös valtionosuudet, jotka onneksi on saatu nousemaan. Teatterit haluaisivat ne suoraan käyttöönsä. Valitettavasti kunnissa mikään valtionosuus ei ole korvamerkittyä rahaa. Oulussa tuo lisäsumma olisi noin 250 000 euroa vuodessa."
Kulttuurilautakunta tekee ensi vuoden budjettiin suuret, noin kahden miljoonan euron lisäesitykset, joista teatterin osuus on noin 140 000 euroa uusiin vakansseihin. Summat kuitenkin muuttuvat vielä matkalla valtuustoon.
Kaupunginteatterissa liikelaitosmallin puolesta on puhunut muun muassa se, että tukitoiminnat, kuten vahtimestarit ja palkanlaskenta, ovat siirtyneet kaupungin uuden palvelukeskuksen vastuulle. Tämä on teatterissa koettu huonommaksi järjestelyksi entiseen verrattuna.
"Ensi vuoden budjetissa kaupunginteatteri, kuten muutkin yksiköt, joutuu varaamaan ison määrän euroja palvelukeskusta varten. Keskus vasta hakee lopullista toimintamalliaan. Tiettyjen tukitoimintojen keskittämisessä on järkeä, mutta sekin on varmaan totta, että ainakin alussa siitä aiheutuu kaksinkertainen työ. Toinen työ tehdään laitoksissa, toinen palvelukeskuksessa."