Kahdeksassa vuodessa on Hradec Kralovessa säännöllisesti järjestettävä kesäinen kymmenpäiväinen teatterifestivaali Theatre European Regions noussut Tshekin suurimmaksi kansainväliseksi teatteritapahtumaksi.
Tämän vuoden saldo hradecilaisten Klicpera- ja Drak-teatterien kuudella näyttämöllä oli komea: yhteensä kuusikymmentä esitystä kahdestatoista Euroopan maasta sekä Kiinasta, Japanista ja Norsunluurannikolta. Kaksi kolmasosaa esityksistä oli kotimaisia, joten festivaali oli samalla merkittävä uusimman tshekkiläisen teatterin katselmus.
Pohjoinen
kiinnostaa
Hradec Kraloven festivaali pyrkii aktiiviseen vuorovaikutukseen muiden eurooppalaisten teatterifestivaalien kanssa.
Erityisesti Avignonin festivaalin kanssa on vaihdettu sekä kokemuksia että ohjelmistoa. Avignonin taiteellinen johtaja Bernard Faivre d'Arcier osallistui tänäkin vuonna Hradecin festivaaleille, ja Ladislav Zeman matkustaa vuorostaan Avignonin vieraaksi tämän kuun lopulla.
Avignoniin verrattuna Hradec Kraloven festivaali on vielä lapsukainen, mutta kenties tilanne on toinen kymmenen vuoden kuluttua, jos kehitys jatkuu tähänastisella nopeudella. Hradecilaisten kunnianhimoinen tavoite on luoda Avignonin veroinen festivaali Keski-Eurooppaan.
Hradec Kralove on kiinnostunut myös teatterin pohjoisesta ulottuvuudesta, mutta ainakin tähän mennessä vastakaiku Pohjoismaista on ollut varsin laimea.
"Arvostamme pohjoismaista teatteria ja näkisimme sitä mielellämme myös Keski-Euroopassa", johtaja Zeman painottaa.
-vuotiaan
kaduilla
Virallisen ohjelmiston rinnalla pyöri myös oheisohjelmisto open air kahdeksankymmenen tapahtuman voimalla: pienet hieman salaperäiset ryhmät, kiertävät katuteatterit, matkalaukuista purkautuvat nukketeatterit, klovnit ja jonglöörit elävöittivät 777-vuotiaan Hradec Kraloven historiallisen keskustan katuja ja aukioita.
Järjestäjien arvion mukaan virallinen ohjelmisto ja open air keräsivät yhteensä neljäkymmentätuhatta katsojaa. Erilaiset konsertit, kuvataidenäyttelyt, seminaarit, workshopit ja taiteilijatapaamiset toivat vielä oman lisänsä yleisömäärään ja lisävärinsä tiheätunnelmaiseen teatterijuhlaan.
Pelkistys ja avantgardismi
"Meidän ainoa ja joka vuosi toistuva teemamme on mahdollisimman korkea kansainvälinen taso", kuittaa festivaalin perustaja ja johtaja Ladislav Zeman kysymykseni tämänkesäisistä teemoista.
Oman Klicpera-teatterinsa kymmenessä vuodessa erääksi Tshekin johtavista teattereista nostanut Ladislav Zeman suostuu kuitenkin luonnehtimaan mielestään ihanteellisen festivaaliproduktion ominaisuuksia:
"Kaikkein kiinnostavimpia ovat olleet maailmankirjallisuuden klassikkoihin perustuvat, usein pienimuotoiset, pelkistetyt, avantgardistiset produktiot."
Zeman huomauttaa kuitenkin heti perään, että tätä näkemystä ei missään nimessä pidä tulkita rajoitukseksi:
"Olemme joustavia. Meille kelpaa kaikki korkeatasoinen, joka mahtuu taloudellisiin raameihimme."
Ajankohtainen
Äiti
Pietarilaisen Prijut komedianta -teatterin festivaaleille tuoma tshekkiläisen Karel CapekinÄiti todisti käytännössä, että festivaalin taiteellinen johto tekee valintansa tapauskohtaisesti ja poikkeaa tarvittaessa viitteellisistä dramaturgisista linjauksistaan.
Pietarilaisten tulkinta Capekin klassikosta ei ollut pienimuotoinen, ei pelkistetty eikä avantgardistinen, mutta ajankohtainen se oli.
Näytelmän alkuperäisversiossa äiti menettää ensin miehensä ja sitten kaikki viisi poikaansa. Isänmaa kutsuu lapsiaan! Aseisiin! Äiti alistuu kohtaloonsa. Mutta pietarilaisten sovituksessa hän nousee lopulta vastarintaan ja kieltäytyy luovuttamasta nuorinta poikaansa.
Ajatukset kääntyvät Tsetsenian sotaan ja venäläisten äitien sodanvastaiseen liikkeeseen. Voiko kukaan tajuta lapsiaan rintamalle saattelevien äitien hätää ja tuskaa?
Kummallista muuten, ettei Capekin jatkuvasti ajankohtaista näytelmää ole enää vuosikausiin esitetty kirjailijan kotimaassa siitä huolimatta, että väkivalta, sota ja terrori ovat kaiken aikaa osa meidän jokapäiväistä elämäämme: Irak, Balkan, Afrikan verilöylyt, New York, Afganistan, Kashmir, Lähi-itä
Missä räjähtää seuraava ruutitynnyri?