"Onko valtion edun mukaista kuihduttaa kulttuurilaitokset maakunnissa, jolloin vain Helsingissä on elävää kulttuuria?" kysyy Oulun kaupunginteatterin näyttelijäyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Korsulainen haastavasti.
Oulun teatteriväki kokoontui maanantaina pohtimaan Kajaanin teatterin tilannetta ja purkamaan naapuriteatterin ahdingon herättämiä tuntoja.
Teatterin vastaavan valaistusmestarin Aarne Turusen mielestä Kajaani on toiminut mallikkaasti myös alueteatterina. "Kajaanin teatterin kurjistaminen tarkoittaa samalla alueteatteritoiminnan alas ajamista. Pieniltä kunnilta lähtevät silloin teatteripalvelut", hän painottaa.
Kajaanin sivistyslautakunta on esittänyt, että teatterin vakinainen henkilökunta supistettaisiin puoleen nykyisestä vuoteen 2008 mennessä.
"Voivatko nuoret näyttelijät olla pakkolomalla Kajaanissa puoli vuotta?" heittää teatterinjohtaja Anu Saari.
"Aika mahdottomalta tuntuu, jos ei sitten ole jotain muuta koulutusta tai käsikirjoittamista tai opettamista. Mutta näyttelijän tehtävä on tehdä näyttelijäntyötä", näyttelijä Hannele Nieminen huomauttaa.
Näyttelijä Hannu Kangas vertaa, kuinka kulttuuri ajettiin kymmenen vuotta sitten alas Imatralla: orkesteri lopetettiin ja teatterin työntekijöiden annettiin ymmärtää, että olisi hyvä lähteä pois.
"Teatteri Imatrasta on sen jälkeen tullut niin sanottu puoliammattijohtoinen harrastajateatteri. Se pelottaa aivan hirveästi, jos Kajaani lähtee tähän samaan. Paikkakunnat kuolevat, jos niillä ei ole kulttuuritoimintaa."
Kalevan minigallupiin 24.11. vastanneista 52 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Kajaanin teatterille tarvitse antaa kriisiapua. Sen lisäksi 19 prosenttia ei osannut sanoa pitäisikö.
Missä on ylpeys?
Kajaanin teatterin tilanne on ainutlaatuinen. Koskaan ennen ei yksikään pohjoisen teattereista ole ollut vastaavan edessä.
Oululaisia teatterintekijöitä arveluttaa, mitä lumipalloefektin kaltainen teattereiden alasajo voisi tehdä. Maanantaina he kuulivat myös Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalin jokavuotisen vieraan Nukketeatteri Vihreän Omenan konkurssista.
"Kajaanin teatterilla on 70-luvulta lähtien ollut hirveän hyviä juttuja. Porukka on hitsautunut ensembleksi, ne tekevät kokonaisia taideteoksia. Se on harvinaista tällä hetkellä Suomessa", suitsuttaa Hannele Nieminen.
Kajaanin asenne pitäisi hänen mielestään olla ihan eri kuin nyt.
"Kajaanin pitäisi olla todella ylpeä loistavasta teatteristaan sen sijaan, että se ajetaan alas. Se on täysin naurettavaa."
"Teatteri saattaisi olla Kajaanin tulevaisuus", lisää näyttelijä Tuula Meisaari.
"Ilman sitä luovaa fantasiaa, joka tulee siitä että ihminen kohtaa kulttuurin, ei syrjäseuduilla ole mitään mahdollisuuksia keksiä elinkeinoja ja työllisyyttä. Kulttuurin ja taiteen avulla ajatellaan ajatuksia, joita ei ole ajateltu aikaisemmin, voidaan yhdistellä asioita uudella tavalla ja keksiä uutta. Tämä on kansainvälinen tosiseikka", toteaa Anu Saari.
"Kun kajaanilaiset päättäjät tarkastelevat tarkemmin, mitä ovat tekemässä, he huomaavat, ettei todellakaan kannata lahjoittaa pois 760 000 euron valtionosuutta."
Kajaanin kaupunginhallitus käsittelee kulttuurin leikkauksia keskiviikkona 1. joulukuuta ja kaupunginvaltuusto maanantaina 13. joulukuuta.
Kajaanin kaupunginteatterin esitys Piru ja enkeli vierailee Oulun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 20.-22.1.2005.