Oulun kaupunginteatterin näytökset ovat tänä syksynä vetäneet niin hyvin, että lippujen hankinta lyhyellä varoitusajalla on ollut yleensä mahdotonta. Osa näytöksistä varattiin heti alkuunsa loppuun ja moniin muihinkin saa varautua odottamaan viikkoja. Toisaalta lipputilanne elää koko ajan. Useissa esityksissä on loppujen lopuksi tyhjiäkin paikkoja, vaikka varaustilanne on näyttänyt eioota viikkokausia.
Sama tilanne on myös harrastelijapohjalta toimivalla Oulun työväen näyttämöllä. Sen kaikki näytännöt ovat loppuunmyytyjä, mutta peruutuspaikkoja kannattaa silti yrittää.
Asiasta tuskastuneet ovat kysyneet, eikö teatteritarjonta pysy kasvavan kaupungin tarpeissa mukana? Mahtuisiko kaupunkiin uusia teatteriryhmiä?
Viime vuoden teatteritilastojen mukaan tarpeisiin on kyllä ainakin yritetty vastata, sillä kaupunginteatterin näytösten esityskerrat kasvoivat Oulussa eniten koko maassa: jopa reilusti yli puolella. Myytyjen lippujen määrä kasvoi toiseksi eniten, sekin lähes puolella.
Tilastot ovat tilastoja, eivätkä välttämättä kerro totuutta. Tiedottaja Kimmo Suortamo huomauttaa, että viime vuosi oli poikkeuksellinen. Teatteri oli remontin alta evakossa ja näytöksiä jalkauduttiin pitämään mitä erilaisimpiin tiloihin. Esityskerrat kyllä kasvoivat, mutta ei välttämättä katsojien määrä. Myytyjen lippujen määrästä ei Suortamon mukaan kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Evakkovuosi
toi uusia katsojia
Se on kuitenkin totta, että evakkovuosi poikkeusjärjestelyineen ja onnistuneine ohjelmavalintoineen toi uusia katsojia ja houkutteli näytöksiin niitäkin, joille kynnys "tavalliseen" teatteriin on liian suuri.
Se näkyy nyt. Myös teatterin uudet tilat lisäävät vetovoimaa. Jonkin verran lipputilannetta vaikeuttaa se, että remontti vei ison näyttämön katsomosta 50 paikkaa. Teatteri ei toisaalta vielä toimi aivan täydellä teholla, kun uusiin laitteistoihin totutellaan.
Kyseessä on niin sanottu positiivinen ongelma. "On aika hienoa, että kaupungissa on teatteri, jonka esitykset kiinnostavat niin paljon, että lipuista lähes taistellaan. Toisaalta on hienoa, että kaupungissa on niin paljon teatterin ystäviä, että paineet ovat enemmän esitysten lisäämisessä kuin niiden perumisessa!"
Suortamo ei kuitenkaan usko, että esityksiä voidaan lisätä, sillä se ei ole pelkästään rahasta kiinni. "Teatterin työviikko koostuu esitysten lisäksi harjoituksista. Jotta seuraavat näytelmät saataisiin valmiiksi, ei voida koko viikkoa täyttää esityksillä. Tilanne on siis ratkaisevasti erilainen kuin vaikkapa elokuvateattereissa."
"Ihannetilanne tietysti olisi, että kaikki esityksemme olisivat täysiä ja silti kaikki halukkaat pääsisivät teatteriin silloin kun haluavat. Tällaisen tasapainon hakeminen on kuitenkin sellainen taiteellisuuden, kaupallisuuden, aikataulutusten, tiedotuksen, markkinoinnin ja ties minkä muun keitos, että jos sen osaisi joka kerta (tai edes kerran) ratkaista oikein, pitäisi olla aikamoinen ennustaja."
Sekä Suortamo että Minna Kuusisto, Oulun työväen näyttämön varapuheenjohtaja, toivottaisivat uudet teatteriyrittäjät tervetulleiksi kaupunkiin:"Kilpailuhan olisi vain terveellistä."
Myös kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Veikko Ervasti uskoo, että vapaille teattereille olisi Oulussa kysyntää ja viittaa Tampereen, Lahden tai vaikkapa Turun esimerkkeihin. "Niiden olemassaolo on vain niin hirveän vaikeaa, eivätkä nekään ilman kunnan tukea toimi."