Teat­te­ri ei korvaa po­li­tiik­kaa

Poliittisuudelle on jälleen tilausta teatterissa. Tänään perjantaina alkavassa Kajaanin teatteritapaamisessa on pohdinnan alla uusi poliittinen teatteri. Yksi tapahtuman esiintyjäryhmistä on helsinkiläinen teatterin ammattilaisista koostuva Teatterinturvajoukot, joka esittää nimettöminä ja naamioituneina Friedrich Schillerin Rosvot-näytelmän.

Anonyymeinä vapauden puolesta. Teatterinturvajoukot-ryhmän oli laitettava huput päähänsä, jotta he voisivat kritisoida mediaa.
Anonyymeinä vapauden puolesta. Teatterinturvajoukot-ryhmän oli laitettava huput päähänsä, jotta he voisivat kritisoida mediaa.

Poliittisuudelle on jälleen tilausta teatterissa. Tänään perjantaina alkavassa Kajaanin teatteritapaamisessa on pohdinnan alla uusi poliittinen teatteri. Yksi tapahtuman esiintyjäryhmistä on helsinkiläinen teatterin ammattilaisista koostuva Teatterinturvajoukot, joka esittää nimettöminä ja naamioituneina Friedrich Schillerin Rosvot-näytelmän.

Naamioituminen on teatteripoliittinen kannanotto kasvavan julkisuuden myötä esiin noussutta tähtikulttia vastaan. Lisäksi se antaa mahdollisuuden kritisoida median valtaa.

"Taiteen ja teatterin oletetaan ottavan uskonnon ja politiikan tehtäviä. Teatterin pitää olla mukana yhteiskunnallisessa liikehdinnässä, mutta ei se voi korvata olematonta uskontoa ja politiikkaa", pohtii nimettömänä esiintyvä Teatterinturvajoukkojen jäsen.



Mediaa ei voi
kritisoida


On ironista, että ryhmän esittämä mediakritiikki on jäänyt paljastuksia janoavan journalismin jalkoihin.

"Julkisuuden uteliaisuus on ollut hämmästyttävän suurta, henkilöllisyyttämme on yritetty saada selville. Lähtökohtiamme ei ole kunnioitettu, ryhmä hajosikin siihen välillä. Sitä ei ole pohdittu, mitä haluamme sanoa", arvelee tunnettu teatterin ammattilainen.

Hänen mielestään on kummallista, että teatterin lavalla voi arvostella poliitikkoja, poliiseja tai presidenttiä, mutta ei mediaa. Teatterintekijänä hän on itsekin riippuvainen mediasta.

"Helsingin seudulla on vain yksi lehti, joka määrittelee, mistä puhutaan, mitä ajatellaan eikä sille ole vastapainoa. Se ei voi itse mitään asemalleen, mutta onko lähtökohta moniäänisyys vai yksiäänisyys?"



Filosofinen
ajatus taustalla


Huppujen suojissa piileskelevää porukkaa on arvosteltu myös raukkamaiseksi.

"Itsesuojeluvaistomme pelaa. Heikoille sanotaan, että tulkaa sieltä puskista pois. Kun he tulevat, heille käy köpelösti. Käytämme esityksessä heikoimpien keinoja, kuten pilkkalauluja."

Esityksessä on filosofinen lähtökohta: takanäyttämö käännetään näkyville. Naamioituminen on kuin esirippu. Tarkoitus on päästä käsiksi asioihin, jotka itsesensuuri estää. Kyseessä on myös terrorismin vastainen näytelmä.

"Terrorismi syntyy olosuhteissa, jossa sanominen ja politiikan tekeminen ei ole mahdollista. Se on viimeinen keino toimia tukahduttamista vastaan."

Nykyteatterissa ei näyttelijän mukaan täysin pysty ilmaisemaan sellaista kuin haluaisi.

"Olemme hieman eri linjoilla suhteessa muuhun teatteriin, emme hae itsellemme mainetta nimien kautta. Naamioituminen antaa suojan sanoa niin kuin oikeasti ajattelee. Aggressiota, loukkaantumista ja turhautumista ei teatterissa haluta näyttää."

Teatterinturvajoukot-nimi on monimielinen: turvajoukot eivät välttämättä herätä turvallisuuden tunnetta.

"Terrorismin vastaisessa sodassa aletaan usein käyttää terroristien konsteja. Schillerin Rosvot on varhainen terrorismin problematiikkaa käsittelevä työ. Emme mekään hyväksy kaikkea, mitä siellä esitämme, vaan haluamme herättää ajatuksia."

Ryhmän seuraava "suojelukohde" on ruma. "Näyttää siltä, että markkinat eivät halua rumaa kauniin osana."


Teatterinturvajoukkojen Rosvot - sodassa terroria vastaan nähdään Kajaanin Generaattorilla lauantaina klo 16.

Ilmoita asiavirheestä